Amnesty ja Sadankomitea palkitsivat Kyyjärven pakolaistyön – "kuntapäättäjät kertoivat julkisesti muuttaneensa kantaansa"

23-vuotias Abdul Fattah Ahmadzai tuli Taliban-hallintoa pakoon Suomeen puolitoista vuotta sitten. Kyyjärvellä hyvin viihtyvä Abdul on kääntynyt Suomessa kristityksi. Kuvassa ovat myös Saarijärven vastaanottokeskuksen ja Kyyjärven sivutoimipisteen johtaja Tomi Kuosmanen SPR:stä (vas.) ja Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalo. Kuva: Petteri Kivimäki

Vajaan 1 400 asukkaan Kyyjärvi pohjoisessa Keski-Suomessa on palkittu Amnestyn kynttiläpalkinnolla sekä Sadankomitean rauhanpalkinnolla.

Molempien palkintojen myöntämisperusteena on Kyyjärven asukkaille osoitettu tunnustus myönteisestä ja kotouttamista edistävästä asenteesta turvapaikanhakijoita kohtaan.

"Kyyjärven asukkaat ovat esimerkillään osoittaneet, miten pienetkin paikkakunnat ja tavalliset ihmiset voivat olla mukana ratkaisemassa historiallista pakolaiskriisiä. Kyyjärven tapauksessa erityisen hienoa oli, miten ihmiset olivat valmiita voittamaan pelkonsa ja toimimaan lopulta tilanteen ratkaisemiseksi", Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.

Rauhanjärjestö Sadankomitean rauhanpalkinnolla halutaan kiinnittää huomiota velvollisuuteen auttaa sodasta kärsiviä.

”Kyyjärven kunnan ja kuntalaisten palkitsemisella Sadankomitea haluaa rohkaista muita Suomen kuntia ja niiden asukkaita osaltaan auttamaan sotaa pakenevia. Kukaan ei jätä kotiaan huvin vuoksi eikä matkusta Suomeen saakka pakolaisille maksettavien etuisuuksien toivossa”, Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen toteaa.

Sadankomitean rauhanpalkinto myönnettiin Kyyjärven kunnan asukkaille itsenäisyyspäivänä 6.12. ja Amnestyn kynttiläpalkinto tänään 8.12.

Kun pakolaiskriisi kiihtyi, saapui Kyyjärvelle viime vuoden lopulla yli 70 henkeä.

Aluksi mielipiteet tulijoita kohtaan jakoivat kunnan kahtia.

"Täällä oli selkeät rintamalinjat puolesta ja vastaan. Päätös turvapaikanhakijoiden ottamisesta meni niukasti läpi kunnanvaltuustossa", Kyyjärven kunnanjohtaja Eero Ylitalo muistelee.

Kuntalaisten asenne alkoi kuitenkin muuttua myönteisemmäksi.

"Tänne otettiin ensisijaisesti lapsiperheitä. Lapset ovat sellaisia, että niillä on tapana sulattaa sydämiä. Eniten pelkoja ladattiin kahteenkymmeneen yksinäiseen afgaanimieheen, mutta heihinkin sitten totuttiin", Ylitalo kertoo.

"Ratkaisevaa oli, että aluksi turvapaikanhakijoita vastaan olleet kuntapäättäjät kertoivat julkisesti, että ovat muuttaneet kantaansa asiassa."

Tänä syksynä asetelma Kyyjärvellä oli kääntynyt päälaelleen vuoden takaisista peloista.

Kun Kyyjärven vastaanottokeskus päätettiin lakkauttaa, kiirehtivät kuntapäättäjät viemään pääkaupunkiin adressin, joka toimitettiin asiaa käsittelevälle ministerille.

Adressissa vedottiin oman vastaanottokeskuksen jatkon puolesta.

40 turvapaikanhakijaa saivat luvan jäädä toistaiseksi Kyyjärvelle. Kyyjärven vastaanottokeskus kuitenkin sulautettiin hallinnollisesti suurempaan Saarijärven vastaanottokeskukseen.

"Ympäri Suomea mieliala on ollut pakolaiskriisin pyörteissä välillä aika lailla negatiivinen. Täällä voidaan puhua Kyyjärven ihmeestä, kun asiat ovat menneet kaikella lailla näin mahtavasti", kunnanjohtaja Ylitalo pohtii.

"Olisi vahinko kunnalle, jos tulijat saisivat lähtöpassit. Näin pienellä paikkakunnalla muutaman kymmenen ihmisen muuttovoitto piristää heti paikallistaloutta", hän jatkaa.

Turvapaikanhakijoista peräti 20 on myös työllistynyt paikallisen betonialan yrityksen Betsetin palkkalistoille.

"Ensi kertaa 25 vuoteen Kyyjärven kunnan asukasluku on nousussa", kunnanjohtaja summaa.