Kilpailu takaisin puukauppaan
Markkinataloutta kilpailuineen on ajettu vuosikymmenet metsätaloudessakin kuin käärmettä pyssyyn. Se on kai piipussa ja metsän myyjäkin yrittää toimia ajan vaatimusten mukaisesti eli kilpailuttaa.
Käytännössä kilpailuttaminen merkitsee, että puut saa firma joka maksaa parhaiten ja jolla on edullisimmat mitat.
Nimenomaan metsänomistajan kilpailuun osallistumista ei välttämättä katsota hyvällä. Mieluiten hänen tulisi vihkiytyä yhdelle ostajalle, jolle aina luovuttaa puunsa, kuten Manulle illallisen.
Harva muistaa, että 1950–60 -luvulla oli aitoa kilpailua ilman kilpailuvalvontaakin. Ostomiehiä oli joskus pitkä rivi tuvan penkillä odottamassa vuoroaan peräkamarineuvotteluihin.
Kaupat syntyivät aidon kilpailun perusteella. Villiä ja vapaata menoa eikä kartelleista puhettakaan. Oli myyjän markkinat.
Tänään sitouttamisella, erilaisilla namusilla, kuten bonuksilla ja toisaalta rankaisemalla aidan yli hyppivää metsänomistajaa hylkimällä ja alihinnoittelemalla tarjottuja puueriä, hänet koetetaan saada pysymään valitulleen uskollisena. Näin alkuperäinen idea vapaasta kilpailusta vesittyy.
Huonommissakin markkinatilanteissa joku puulaji käy paremmin kaupaksi.
Joku ostaa sitä lajia ja toinen tätä. Ja itse kunkin metsässä kasvaa mitä kasvaa. Joku maksaa huonollakin hinnalla vähän enemmän kuin toinen.
Mittojakin on monenlaisia ja ne vaihtuvat.
Mittatietojen saaminen ennen kauppaa on vaikeutunut ja estää vertailua, kilpailua ja myös kauppojen syntymistä.
Hankintamyyjälle jo kuitupuun katkonnassa voidaan saada merkittävää hyötyä. Juoksevalla mitalla ainespuu saadaan tarkemmin talteen ja hakkuu ja kuljetus nopeutuvat.
Hintoja, katkontaa, korjuujälkeä, sekä tiestön ja metsämaaperän kohtelua ja jälkihoitoa tulee seurata. Silloin päätökset myynneistä lähtevät harkitulta ja vapaalta pohjalta ja kilpailusta tulee aidompaa.
Yhden luukun palveluissa on omat etunsa ja helppoutensa. Etenkin osuuskunnassa vertailu ja kilpailuttaminen on unohdettava ja tyydyttävä oleviin mittoihin ja mitä suvaitaan mistäkin puulajista maksaa. Muutoin voi tulla paha mieli. Myös henkilösuhteilla ja tuttuudella on merkityksensä.
Arvi Pöyhönen
Suonenjoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
