Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • MTK-Ranua palkitsi kuntansa kotimaisen ruuan käytöstä

    Kotimaisuuskysely on jo vaikuttanut paikallisten 
ravintoloiden 
tarjontaan. 
Se aiotaan toistaa.
    Mervi Selkälä valmisti 
torstaina kastiketta 
kunnan keittiössä Ranualla.
    Mervi Selkälä valmisti 
torstaina kastiketta 
kunnan keittiössä Ranualla. Kuva: Freelance-kuvaaja
    Mervi Selkälä valmisti 
torstaina kastiketta 
kunnan keittiössä Ranualla.
    Mervi Selkälä valmisti 
torstaina kastiketta 
kunnan keittiössä Ranualla. Kuva: Freelance-kuvaaja
    Ritva Ojala on ylpeä, että 
kunta nousi kärkeen tuottajayhdistyksen kotimaisuuskyselyssä.
    Ritva Ojala on ylpeä, että 
kunta nousi kärkeen tuottajayhdistyksen kotimaisuuskyselyssä. Kuva: Freelance-kuvaaja
    Juha Kortesalmi  (vas.) ja 
Jani Sääskilahti liputtavat 
kotimaisen ruuan puolesta.
    Juha Kortesalmi (vas.) ja 
Jani Sääskilahti liputtavat 
kotimaisen ruuan puolesta. Kuva: Freelance-kuvaaja

    Kun Venäjä runsas vuosi sitten sulki rajansa suomalaisilta elintarvikkeilta, Ranuan tuottajayhdistyksessä alettiin pohtia entistä tarkemmin kotimaisuuden merkitystä.

    ”Todettiin, että ainut vaihtoehto kysynnän ylläpitämiseksi on saada kasvatettua kotimaisen raaka-aineen osuutta kotimaassa”, yhdistyksen varapuheenjohtaja Juha Kortesalmi kertoo.

    Kysely kaikkiin 
kunnan ruokapaikkoihin

    Mutta miten saada ruokalat ja ravintolat miettimään asiaa? Keinoksi keksittiin kyselytutkimus. Kaikkiin kunnan ruokapaikkoihin lähetettiin keväällä sähköpostikysely.

    Siinä oli listattu nelisenkymmentä raaka-ainetta – maito- ja lihatuotteita, juureksia ja vihanneksia. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan, mitkä heidän käyttämistään tuotteista ovat kotimaisia ja mistä tuontitavara on peräisin.

    Kyselyn sai 7–8 ravintolaa, Kortesalmi kertoo. ”Kahdesta saatiin kattava vastaus, kahdesta osittainen.”

    Vastaukset 
yllättivät iloisesti

    Kaikki eivät kyselystä tykänneet, ja kiukkuistakin palautetta saatiin.

    Vastanneiden antamat tiedot ilahduttivat yhdistyksen väkeä. Tuontiruokaa käytetään vastausten perusteella hyvin vähän. Ylivoimaisesti parhaaksi kotimaisen ruuan käyttäjäksi nousi Ranuan kunnan ruokapalvelu, jonka MTK-Ranua palkitsi viime viikolla syyskokouksessaan.

    ”Kunnan käyttämistä raaka-aineista yli 90 prosenttia on kotimaisia. Se oli meille yllätys”, Kortesalmi kertoo.

    ”Liha ja maito ovat heillä kokonaan kotimaisia. Tuontitavaraa ovat lähinnä vain riistakäristyksen saksanhirvi sekä tomaatit ja kurkut talviaikaan.”

    Kotimaisuuteen ei ole 
erityisesti tähdätty

    Ranuan kunta kuuluu Lapin sairaanhoitopiirin hankintarenkaaseen, jossa on mukana valtaosa Lapin kunnista, Ranuan kunnan ruokapalvelupäällikkö Ritva Ojala kertoo.

    Tarjouspyynnöissä ei saa käyttää kriteerinä ruuan kotimaisuutta, eikä siihen ole hankintarenkaassa muutenkaan erityisesti pyritty, Ojala kertoo.

    ”Olemme nyt vain saaneet tarjoukset siten että kotimaisuusaste on korkea.”

    Hän on tilanteeseen erittäin tyytyväinen.

    ”Olen iloinen, että volyymituotteet, kuten esimerkiksi liha, peruna ja maitotaloustuotteet, ovat meillä kotimaisia”, Ojala sanoo.

    Eettinen laatu 
voisi olla kriteerinä

    Vaikka kotimaisuutta ei saa käyttää ruuan hankintaperusteena, esimerkiksi eettistä laatua saa, Kortesalmi muistuttaa.

    Jos vaaditaan saparollista sikaa, kotimainen liha on vahvoilla.

    ”Voisi myös edellyttää, ettei broileria ole pakastettu”, MTK-Ranuan puheenjohtaja Jani Sääskilahti huomauttaa. Ehto sulkee pois thaimaalaisen broilerin.

    Miesten mukaan kysely on jo vaikuttanut monen ranualaisen ruokapaikan valikoimaan.