Myrkytön viherlevä limoittaa kalaverkkoja Suomenlahdella ‒ syyt kevättalven keleissä ja rehevöitymisessä

Sipoon edustalla kalaverkkojen limoittumisen ovat aiheuttaneet tänä keväänä pääasiassa rihmamaiset viherlevät. Verkot voivat limoittua myös muina vuodenaikoina. Levien lisäksi verkkoja sotkevat ripsieläimet ja koukkuvesikirput. Kuva: Seppo Knuuttila

Suomen ympäristökeskukseen (Syke) on tullut maalis-huhtikuussa ilmoituksia kalaverkkojen limoittumisesta jään alla Suomenlahden rannikolla.

Ilmiö on ollut tänä keväänä poikkeuksellisen voimakas Sipoon saaristossa sekä Helsingin ja Haminan edustalla.

Myrkyttömien, viileässä vedessä viihtyvien viherlevien kasvua on edesauttanut pitkä jääpeitekausi yhdessä aurinkoisen sään kanssa. Joukossa on myös keväisiä piileviä.

Sipoon Gumbostrandissa kalastava Gustaf Nordenswan ilmoitti verkkojensa poikkeuksellisen voimakkaasta limoittumisesta Sykeen huhtikuussa.

”Olen kalastanut verkoilla tällä alueella 1970-luvun puolivälistä lähtien. Verkkojen kevättalvinen limoittuminen jään alla on 2000-luvulla yleistynyt, mutta kulunut kevät on ollut ylivoimaisesti pahin”, kertoo Nordenswan Syken tiedotteessa.

Keväisten levien kasvun syynä on paitsi aurinkoinen sää, myös meren rehevöityminen.

”Mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä enemmän levät voivat hyödyntää niitä kasvuunsa. Näin rehevöityminen lisää myös verkkojen limoittumista”, Syken erikoistutkija Sirpa Lehtinen selventää.

Suomenlahden rannikkovedet ovat ekologiselta tilaltaan vain välttäviä tai tyydyttäviä. Vesien hyvä tila on tavoitteena saavuttaa EU:n alueella vuoteen 2027 mennessä.

”Vesien hyvää tilaa ei kuitenkaan Suomenlahdella kyetä rehevöitymisen osalta saavuttamaan laajoillakaan toimenpiteillä tavoiteaikataulussa”, kertoo Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Knuuttilan mukaan hyvän tilaan voidaan päästä vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, myös esimerkiksi peltojen kipsikäsittely. Toimenpiteet parantaisivat juuri rannikkovesien kevätkauden tilannetta.