Pidä silmällä tuomikirvoja

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 17. kesäkuuta Jokioisilla 323 päiväastetta.

Viljat. Muista hukkakauran torjunta.

Kevätviljojen rikkakasvit ovat taimettuneet hyvin ja torjunta on tehtävä viimeistään ennen korrenkasvun alkua.

Pihatähtimön herbisidikestävyyden välttämiseksi on käytettävä muita pihatähtimöön tehoavia valmisteita kuin pienannosvalmisteita.

Rehevien viljakasvustojen kasvua voi säätää tähkälle tuloon asti. Valmiste ja käyttömäärä sovitetaan viljalajikkeen mukaan.

Ohdakkeen ja valvatin torjunnassa viljoilta parhaan tuloksen saa fenoksiherbisidien seoksilla. Pienannosherbisideillä vaikutus näiden rikkakasvien juuristoon voi jäädä toivottua heikommaksi. T

orjunta on tehtävä viimeistään viljan 1-solmuasteella ohdakkeen ja valvatin ruusukeasteella tai kukkavarren kasvaessa.

Ohrasta ja vehnästä hukkakauraa torjuttaessa ei käsittelyajasta saa myöhästyä, eikä käyttömäärästä poiketa.

Hukkakauraa torjuttaessa on muistettava, että fenoksihappokäsittelyn jälkeen on kuluttava 7–10 vuorokautta ennen Axial, Puma tai Grasp -käsittelyä. Graspin ja Puman käyttöaika on hukkakauran yksisolmuasteelle ja Axialin käyttöaikaa riittää hukkakauran lippulehtiasteelle.

Hukkakaura-aineiden seokset muiden valmisteiden kanssa on tarkistettava luetteloista.

Tuomikirvojen määrät viljakasvustoissa ovat olleet yllättävän pieniä, eikä torjuntakynnyksen ylittymisestä ole tullut tietoa.

Tuomikirvojen lohkokohtainen tarkkailu on kuitenkin edelleen tarpeen, sillä kirvoja löytyy edelleen runsaasti tuomista monin paikoin.

Siivettömiä kirvoja kannattaa etsiä lehdiltä ja maan rajasta oraiden tyveltä. Lämpimällä säällä kirvat voivat lisääntyä yllättävän nopeasti ja torjuntakynnys voi ylittyä nopeasti.

Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

Torjuntaan soveltuvat pyretroidit, joista tau-fluvalinaatti on hyötyhyönteisten kannalta haitattomin vaihtoehto.

Kuivissa olosuhteissa kosketusvaikutteisten pyretroidien teho voi kuitenkin jäädä heikoksi, koska kirvat piileksivät usein viljan tyvellä ja jopa maan alla.

Systeemisesti vaikuttavien dimetoaatti–valmisteiden käyttö kirvojen torjuntaan on sallittua vain orastumis- ja versontavaiheessa, kun kasvustossa ei ennakkotarkastuksessa havaita kirvojen luontaisia vihollisia, kuten leppäpirkkoja.

Kahukärpäsiä on edelleen liikkeellä. Kahukärpäsvioitukselle alttiita ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta.

Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteilla on tehtävä varhaisessa vaiheessa, eikä se yleensä enää kannata viljan saavuttaessa 4-lehtivaiheen.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu syysvehnällä on ajankohtaista, kun lämpösumma ylittää 350 astetta. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Syysvehnän kasvitautitorjunta on mahdollista vielä kukintaan asti (kukinta tapahtuu heti tähkälle tulon jälkeen).

Viime päivien sadekuurot ovat suosineet erityisesti lehtilaikkutautien etenemistä.

Tartunnan jälkeisten oireiden kehittymiseen saattaa kulua kaksikin viikkoa. Resistenssin kehityksen ehkäisemiseksi syysvehnän torjunnassa tulee strobiluriineja käyttää vain seoksina toisentyyppisen fungisidin (esim. triatsoli) kanssa.

Myöhäisemmissä kevätviljakylvöissä ovat siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet vielä hyvin nähtävissä ensimmäisessä kasvulehdessä.

Siemenlevintäisiä kasvitauteja kannattaa tarkkailla myös peitatulla siemenellä kylvetyillä lohkoilla. Hidas orastuminen ja viileä sää ovat edistäneet siemenlevintäisten lehtilaikkutautien esiintuloa.

Monokulttuurilohkoilla saattaa jo ilmetä kasvijätteestä levinneiden kasvitautien (ohran rengaslaikku, vehnän pistelaikku) oireita.

Mikäli kasvitautien oireita esiintyy, kannattaa ensimmäinen torjunta yhdistää rikkakasvitorjuntaan. Rikkakasvitorjunnan yhteydessä tehty kasvitautiruiskutus ei suojaa kasvia tuleentumiseen asti, ja torjunta kannattaa vain, jos oireita esiintyy.

Kasvitautien lisäksi oraspelloissa esiintyy paikoin runsaasti mangaaninpuutosoireita. Kaura on viljoista herkin mangaanin puutteelle.

Öljykasvit. Valikoiva juolavehnän torjunta tehdään rypsin ruusukeasteella ennen kesäkuun loppua.

Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia. Hukkakauran torjunnassa käyttömäärä on juolavehnän torjuntaa pienempi.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta kevätöljykasveilla on ajankohtaista siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle.

Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2-3 kuoriaista / kasvi.

Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa.

Torjuntaan jo pitkään käytettyjen pyretroidi-valmisteiden rinnalla on vaihtoehtona tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotenoidi-valmisteet. On huomattava, että tiaklopridi- ja asetamipridi-valmisteiden käyttö on sallittu vain kerran kasvukauden aikana.

Harvat ja epätasaiset kevätrypsi- ja rapsikasvustot voivat edelleen olla alttiita kirpoille. Kirppavioitusriski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi sen jälkeen kun kasvissa on 3-4 kasvulehteä.

Palkokasvit. Hernekääriäisen lento Etelä-Suomessa on alkanut. Feromonipyydystarkkailun aloittaminen on nyt ajankohtaista.

Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin ja ajoitus määritetään feromonipyydysten saaliin ja lämpötilan perusteella.

Herukat. Herukanvarsisääsken vioittamat lakastuvat oksat kesäkuun aikana kerätä pois ja hävittää ennen toukkien koteloitumista. Herukkalasisiiven esiintymistä voidaan tarkkailla feromonipyydyksillä.

Herukkakoin muninta on alkamassa, herukansilmukoin muninta alkaa vasta Juhannuksen jälkeen, seurantaan voi käyttää feromonipyydyksiä. Rikkilannoiteruiskutuksella voidaan jossain määrin hillitä vihannespunkin ja herukanrataspunkin lisääntymistä.

Mansikka. Harmaahomeen torjuntaa voidaan tehdä kukinnan aikana, samoin härmää voidaan edelleen torjua. Torjuntaohjelmassa kannattaa muistaa ympäristörajoitukset sekä eri tehoaineiden vuorottelu resistenssiriskin välttämiseksi ja valmisteiden tehon säilyttämiseksi. Uusia istutuksia tehtäessä taimien käsittely tyvimätää vastaan on tarpeen.

Korvakärsäkkäiden torjunta loisankeroisten avulla on ajankohtaista, uusintakäsittely tehdään myöhemmin loppukesällä.

Vattukärsäkkään, luteiden ja ripsiäisten tarkkailu on vielä ajankohtaista ja torjunta on mahdollista kukinnankin aikana.

Mansikkapunkin biologisen torjunnan voi aloittaa heti mahdollisten ruiskutusten varoaikojen umpeuduttua: tiaklopridi ei varoaikaa, pyretriini noin viikko, pyretroidit 6 viikkoa. Harmaahomeen torjunta-aineiden haittavaikutukset petopunkkeihin ovat vähäiset.

Vadelma. Harmaahomeen torjunta voidaan tehdä kukinnan aikana.

Vattukuoriaisia on esiintynyt vaihtelevasti, tarkkailuun voi käyttää valkoansoja kukinnan alkuun asti, jos pyydyksiin ei ole tullut kuoriaisia, on kasvuston havainnointi kukinnan alettua silti tarpeen etenkin lohkon reunaosissa.

Karistusnäytteellä saadaan esiin myös vattukärsäkkäät. Karistusnäytteessä juoksentelevat muurahaiset ovat merkki kirvoista, joiden torjunta tehdään tarvittaessa, mieluummin pesäkekäsittelyin.

Vattukärpäsen vioittamat versot voidaan vielä poistaa toukkineen.

Vatunäkämäpunkki ja vihannespunkki ovat lisääntyneet nopeasti kausihuoneissa, avomaalla viileä sää on hillinnyt punkkien lisääntymistä.

Glen Ample lajikkeella punkkien esiintymisoireet alkavat nyt näkyä.

Kausihuoneissa ansaripetopunkki ja ripsiäispetopunkit ovat käytettävissä punkkien torjuntaan.

Omena. Omenaruven torjuntaan kannattaa edelleen varautua, jos sää on kostea. itiölento jatkuu, kunnes lämpösumma yltää 500 asteeseen.

Korkea lämpötila nopeuttaa itiöiden itämistä, viileässä itäminen on hidasta ja rupitartunnan riski alhainen.

Pihlajanmarjakoin ensimmäisiä yksilöitä on havaittu Lounais-Hämeessä pihlajilla. Muninta alkaa ennusteen mukaan juhannuksen jälkeen.

Ainakin Lounais-Hämeessä pihlajanmarjakoi munii tänä vuonna pihlajiin. Jos alueella pihlajan kukinta on ollut heikkoa, on varauduttava torjuntaan.

Omenakääriäisen lento on alkanut mutta muninnalle suotuisia iltoja ei ole vielä yleisesti ollut.

Torjunta tehdään tarhakohtaisten havaintojen perusteella valmisteesta riippuen joko pian muninnan alettua – kun pyydyksiin on tullut useita kääriäisiä ja iltalämpötila on yli 15 astetta – tai myöhemmin toukkien alkaessa kuoriutua.

Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on nyt huipussaan lähes koko maassa aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta.

Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan lento alkaa Juhannuksen aikoihin olla ohi eteläisimmässä Suomessa.

Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan juhannuksen aikaan huipussaan Etelä-Suomessa, muualla maassa lento on aluillaan ja pohjoisempana kärpänen ei vielä lennä.

MTT KASVINSUOJELUPALVELU

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF