Ison karjatilan kannattaa keskittyä lehmien hoitoon
KALAJOKI (MT)
Salmujen naapurissa Kalajoen Etelänkylällä asuvat maidontuottajat Anna-Leena ja Roope Heikkilä ovat käyttäneet urakoitsijoita 35 vuotta. Alkuvuosina urakoitsija levitti lietelannat ja hoiti kylvöt. Nurmen korjuu ulkoistettiin seitsemän vuotta sitten samalla, kun uusi 65 lehmän navetta valmistui.
”Paluuta omiin koneisiin harkita. Se ei ole realistista”, Heikkilät sanovat.
Nurmea on 75 hehtaaria, eikä korjuusta selvitä enää tilan omin voimin. Roope Heikkilän mielestä työtä on riittävästi ilmankin. Maitotilan kannattaa keskittyä olennaiseen eli karjan hoitoon ja ulkoistaa muita töitä.
Heikkilät ovat tyytyväisiä paikallisiin urakoitsijoihin. Missään muualla tuskin on näin vahvaa urakoitsijatarjontaa. Kalustokin on uutta.
Nurmen korjuu ostetaan kokonaispakettina Vuolletin veljesten Neliveto-yritykseltä. ”Minun tehtäväni rajoittuu säilöntäaineen kuljettamiseen pellolle”, Heikkilä sanoo. Nurmenkorjuun lisäksi lannanlevitys on ulkoistettu.
Viljaa ei enää kasvateta, vaan kaikki pellot ovat nurmella. Nurmi riittää lypsylehmille ja nuorkarjalle, mutta väkirehu ostetaan. Täysrehulle on kioskit.
Urakoitsijan ansiosta säilörehun korjuu käy nopeasti. Viime vuoden ensimmäinen sato saatiin talteen 14 tunnissa. Yhdeksän metrin niittomurskain tulee yleensä illalla ja niitetty nurmi ajetaan karholle pari tuntia myöhemmin.
Nurmi korjataan ajosilppurilla ja urakoitsija huolehtii sen perään riittävästi peräkärryjä. Kuljetuskaluston tarve riippuu siitä, miten kaukana nurmilohkot ovat talouskeskuksesta.
Korjuutahti on hurja. Isoja kuormia tulee rehuvarastolle neljän minuutin välein. Siihen mennessä edellinen kuorma on pitänyt siirtää siiloon ja tampata tiukkaan.
Tiettyä joustavuutta urakoitsijan käyttäminen edellyttää, sillä urakoitsija ei voi aina ehtiä paikalla juuri sinä päivänä kuin isäntä haluaisi, Heikkilä toteaa.
Rehun laatu ei vielä kärsi parin päivän korjuun myöhästymisestä. Toisaalta sato saadaan talteen nopeasti eikä nurmi ehdi sen takia kasvaa liian vanhaksi. Lopputulos on ollut hyvä ja urakoitsijat ovat hoitaneet työt vastuullisesti.
Heikkilän mukaan lähes kaikki lähiseudun isot maitotilat ovat siirtyneet käyttämään urakoitsijoita. Työvoimaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, jotta korjuu ehdittäisiin tehdä itse.
Parinkymmenen lehmän tiloilla on edelleen omia nurmenkorjuukoneita. Ehkä vanhat koneet halutaan käyttää loppuun ja korjattavat alat ovat pienempiä.
Tilan teini-ikäinen poika tulee haastatteluhetkellä koulusta. ”Traktorihommia on turhan vähän.”
Tilalla on kaksi keskikokoista nelivetotraktoria ajalta, jolloin nurmet korjattiin vielä itse. Nyt pärjättäisiin yhdelläkin, mutta traktorit ovat sen verran vanhoja, ettei niistä saa myytäessä enää juuri mitään. Käyttötuntejakaan ei ole kertynyt järin paljon.
Navetta on yhden lypsyrobotin kokoinen, lehmiä on 65, mutta Heikkilät päätyivät 12-paikkaiseen lypsyasemaan.
”Lypsyyn kuluu runsas tunti aamuin illoin ja muut navettatyöt sen päälle, mutta väliajat voi tehdä muuta, navetasta pääsee irtautumaan. Robottitiloilla valvottavaa on enemmän. Se tuntuu sitovammalta.”
Urakoitsijan käyttäminen ei ole sammuttanut tilan nuoren innostusta maatalouteen. Tytär on kiinnostunut jatkamaan ja on lähdössä Kannuksen maatalousoppilaitokseen.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
