Pandemia pitää muistaa myös maatilan sopimuksissa: kirjaa seuraamukset laiminlyönneistä, varaudu viivästyksiin ja laadi vaihtoehto B – "Korona on syytä ottaa huomioon seikkaperäisesti"
Koronapandemian vaikutukset ulottuvat myös maatilan hankintoihin ja sopimuksiin. Viivästymisiin ja peruuntumisiin pitää varautua. Laiminlyönneistä koituvat seuraamukset on kirjattava sopimuksiin tarkasti.
Kuva: Jukka PasonenSopimusrikkomuksissa voi pohdittavaksi tulla myös, onko kyseessä ylivoimainen suorituseste eli force majeure. Onko koronapandemia yllättävä asia, jota sopimusosapuolet eivät ole voineet ottaa huomioon sopimusta tehtäessä?
"Se on sitä sopimuksissa, jotka on tehty ennen koronatilanteen kärjistymistä", MTK:n maatalouslinjan lakimies Marica Twerin sanoo.
Nyt tilanne on muuttunut: koronavirus monine vaikutuksineen on yleisesti tiedossa.
"Enää ei voi sanoa, että ei ole tiennyt koronasta. Nyt tehtävissä sopimuksissa korona on syytä ottaa huomioon seikkaperäisesti."
Twerin sanoo esimerkin. Oletetaan tilanne, että rakennusyrittäjä on myymässä urakkaa, jonka on määrä alkaa kesällä.
"Kyllä minä kirjoittaisin sopimukseen, että mahdolliset vaikeudet saada urakkatyöntekijöitä ovat yrittäjästä riippumaton tekijä."
Twerin perustelee: rajojen sulkemiset, matkustusrajoitukset ja karanteenit voivat ratkaisevasti vaikeuttaa työntekijöiden saantia.
"Kun asia on kirjattu sopimukseen, yrittäjälle ei tule sanktioita.”
Myös ostajan on arvioitava koronan vaikutuksia.
"Mahdotonta ei voi pyytää. Poikkeusaikana on varauduttava viivästyksiin."
Twerin kehottaa työkoneen ostajaa tai rakennustyön teettäjää miettimään jo etukäteen vaihtoehtoa B siltä varalta, että alkuperäinen suunnitelma ei koronan vuoksi toteudu.
Allekirjoitushetkeen mennessä määrätyt koronarajoitukset pitää siis ottaa sopimustekstissä huomioon. Niihin on varauduttava.
Entä jos valtiovalta määrää uusia, aiempaa tiukempia rajoituksia sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu?
”Tiukennukset ovat force majeure -este. Sellainen olisi esimerkiksi ulkonaliikkumiskielto", Twerin sanoo.
Oletetaan tilanne, että ulkomailta Suomeen tilatun koneen toimitus myöhästyy. Tilaaja ottaa yhteyttä myyjään tai valmistajaan, joka sanoo myöhästymisen johtuvan pandemiasta.
”Myyjällä on tällöin näyttötaakka: hänen on pystyttävä osoittamaan, että nimenomaan koronavirus ja siitä aiheutuvat syyt ovat viivästyttäneet sovitun toimituksen”, ProAgria Länsi-Suomen lakimies Risto Heininen sanoo.
Sopimukset pitää laatia kirjallisesti, ja myös kaikki muutokset on tehtävä kirjallisesti. Muutokset liitetään alkuperäiseen sopimukseen.
"Nämä ovat asioita, jotka kuuluvat normaaliin sopimusoikeuteen. Näistä minä paasaan maatalousyrittäjille jatkuvasti", Twerin kertoo.
Kirjallisen sopimuksen ylivoimainen etu on, että sovitut asiat voidaan näyttää toteen, Heininen sanoo.
"Myös sähköpostikirjeenvaihto voi osoittaa sopimuksen sisällön tai sitä voidaan käyttää apuna sopimuksen tulkinnassa."
Sopimuksen perusasia on, että siihen kirjataan osapuolet. Yksityiskohtaisesti on kuvattava, mitä on sovittu.
Sovitut suoritukset on yksilöitävä: kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee.
"Samoin on kirjattava seuraamukset laiminlyönneistä ja vahingonkorvaus", Twerin korostaa.
"Laiminlyönnistä koituvia seuraamuksia ovat esimerkiksi sopimussakko ja viivästyskorko."
Lue lisää:
PTT: Korona iskee rajusti talouteen – maa- ja metsätalous pärjäävät muita aloja paremmin
Yritykset rauhoittelevat hamstrausta: Lannoitetta ja kasvinsuojeluaineita riittää
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
