Korona kurittaa kuntia – Tulopohja heikkenee ja velkaantuminen lisääntyy

Valtiovarainministeriön tekemä ennuste ei ota huomioon hallituksen päättämää koronatukea. Kuva: Jukka Pasonen

Koronakriisin hintalappu kunnille on noin 1,9 miljardia euroa vuonna 2020, Kuntaliitto arvioi. Hallitus kompensoi siitä näillä näkymin noin puolet.

Siinä siis koronan vaikutukset kuntien talouteen, noin miljardi euroa.

Siksi kuntien veronkorotuksia on tulossa, arvioi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

"Julkisen sektorin tulot eivät valtiolla tai kunnissakaan riitä kattamaan elvytyksestä tulevia ja jo aiemmin todettuja tarpeita. Kokonaiskuvassa on syytä huoleen."

Punakallion mukaan paine nostaa kuntaveroa on ollut kova aiemminkin. Silti kunnat ovat tähän saakka olleet maltillisia korottajia.

"Viime vuonna verot nousivat, mutta huomattavasti odotettua vähemmän. Ensin on tutkittu kaikki mahdolliset säästökohteet. Eikä valtiovarainministeriön ennuste velkaantumisesta ole aiempina vuosina täysin toteutunut. On ollut hyviäkin vuosia", Punakallio kommentoi ennustetta velkamäärästä.

Jo toteutunut käyrä osoittaa velkaantumisen lisääntyneen. Tosin ennuste ei ota huomioon koronaa tai valtion koronatukipakettia.

Punakallion mukaan tukipaketti hillitsee velanoton tarvetta.

Koronakorvaus kunnille koostuu sairaanhoitopiirien tuesta sekä valtionosuuksien väliaikaisesta korottamisesta. Lisäksi kuntien yhteisöveroa korotetaan määräajaksi.

Päätöksiä tehdään kesäkuussa valtion neljännessä lisätalousarviossa ja elokuun budjettiriihessä.

Lapin kuntien mielestä valtion paketti on riittämätön. Ne arvioivat tappioiksi yhteensä 60 miljoonaa euroa, josta tuki korvaa alle puolet.

Ensimmäisten arvioiden mukaan vuonna 2019 negatiivista vuosikatetta teki 56 kuntaa. Korona laskee kuntien verotuloja tänä vuonna entisestään.

"Jos koronasta tulee viiden tai yhdeksän prosentin bkt:n lasku, se iskee voimalla kuntien verotuloihin ja ajaa vaikeuksiin", Punakallio arvioi.

Tällä hetkellä kuntien työntekijöistä lähes 40 000 on lomautettu tai lomautusuhan alla.

Sairaanhoitopiirit arvioivat kustannusten nousevan yhteensä noin 550 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.

Aluksi ajateltiin, että lisäkustannuksia tulisi tehohoitopäivien lisääntymisestä. Ne eivät lisääntyneetkään odotetusti, mutta varautuminen on nostanut kustannuksia.

Varautuminen johti myös kiireettömän hoidon lykkäämiseen ja se aiheuttaa osan lisäkustannuksista.

Aivan pelkkää synkkyyttä kuntien taloustilanne ei ole. Hallitus nosti valtionosuuksia syyskuussa vuoden 2020 budjettiin 1,1 miljardilla eurolla. Suurin osa on edellisen hallituksen leikkausten paikkausta.

Kunnat saavat lainaa, niiden luottoluokitus on säilynyt hyvänä ja syömävelkaa otetaan kokonaisvelkaan nähden vähän.

Sitä otettiin viime vuonna yhteensä 54 miljoonaa euroa. Se on tosin enemmän kuin edellisvuonna.

Syömävelka on kuntalaissa kielletty ja voi johtaa kriisikuntamenettelyyn.

Silti Tornio ja Rovaniemi ottivat lainaa juoksevien kulujen kattamiseen.

Punakallio arvioi, että viime vuoden perusteella kriisikuntia tulee kolmesta viiteen lisää.

Nyt kriisikuntia ovat Vehmaa, Kyyjärvi ja Rantasalmi. Listan neljäs kunta Honkajoki joutuu liittymään vuodenvaihteessa Kankaanpäähän, koska ei pärjää taloudellisesti itsenäisenä.

"Lisää liitoksia ei ole välittömästi edessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on saanut ne jäihin. Sitä odotetaan kovasti pelastamaan pieniä kuntia", Punakallio toteaa.

Lue myös:

Mikä ihmetys on matalan kynnyksen helppinappi Someron kaupungin kotisivulla?