Korona voi muuttaa myös tulevien ekaluokkalaisten kouluun tutustumista – asiantuntija suosittelee aloittamaan koulumatkan harjoittelun jo nyt ja kertoo, miten harjoittelu kannattaa tehdä

Perinteisesti koulumatkaa on harjoiteltu ekaluokkalaisen kanssa vasta kesän aikana, mutta Liikenneturvan asiantuntija kannustaa aloittamaan harjoittelun jo nyt. Kuva: Maija Partanen

Syksyllä koulunsa aloittavat lapset ovat monen uuden asian äärellä, ja yksi näistä on koulumatka. Liikenneturvan asiantuntija kannustaa vanhempia harjoittelemaan koulumatkaa jo nyt yhdessä tulevan ekaluokkalaisen kanssa. Harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt siksi, että koronapandemia saattaa johtaa siihen, ettei perinteisiä kouluun tutustumispäiviä järjestetä.

Yhteisillä ulkoiluhetkillä voi ainakin osittain korvata koronaviruksen takia mahdollisesti peruuntuneen tutustumispäivän aiheuttaman harmin.

Liikenneturva muistuttaa, että huoltajat voivat joka tapauksessa rakentaa lapselle omanlaisensa tutustumispäivän koulusta saatavien ohjeistusten lisäksi.

”Tulevan koulumatkan harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt, koko perheen yhteisestä ulkoilusta voi helposti tehdä käytännön liikennekasvatushetken. Kävely koululle ja takaisin helpottaa lapsen mahdollista jännitystä, tukee turvallista liikkumista ja luo mukavaa odotusta syksyä varten. Samalla voi jutella siitä, mitä ajatuksia kouluun meno herättää”, Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen kannustaa tiedotteessa.

Turvallisimman koulureitin suunnittelu on lapsen huoltajan vastuulla. Reitin suunnittelussa on hyvä muistaa, että turvallisin reitti ei aina ole se lyhin mahdollinen. Markkanen vinkkaa, että reitti kannattaa suunnitella niin, että siinä on mahdollisimman vähän tienylityksiä. Usein on siis hyvä suosia vaikkapa alikulkuja tienylitysten sijaan, vaikka matkasta tulisikin näin hieman normaalia pidempi.

Markkanen neuvoo kulkemaan koulureitin lapsen kanssa useasti ennen koulun alkua.

"Näin huomaa, millaisia liikennetilanteita lapsi ei vielä hallitse. Vanhemman kanssa liikkuessa lapsi helposti luovuttaa vastuuta liikenteen tarkkailusta aikuiselle. Koulumatkaa harjoiteltaessa onkin hyvä kannustaa lasta havainnoimaan ja toimimaan mahdollisimman itsenäisesti", hän sanoo.

Lapselta kannattaa myös harjoittelun lomassa kysellä, miten hän toimisi erilaisissa tilanteissa tai paikoissa.

"Reitin lisäksi mieleen tulisi jäädä myös se, miten toimitaan turvallisesti sen varrella olevissa tilanteissa. Toimintaohjeet onkin hyvä yhdistää tiettyihin paikkoihin”, Markkanen ohjeistaa.

Vaikka ennakkoharjoittelu olisi tehty kuinka hyvin tahansa, on silti syytä varmistaa tasaisin väliajoin, että toimintaohjeet ovat vielä lapsen mielessä.

”Vanhempi voi vaikkapa lähteä lapsen seuraksi koulumatkalle ja seurata tämän toimimista. Muista koulukuulumisista jutellessa voi kysäistä myös koulumatkan sujumisesta pitkin lukuvuotta. Tämä pätee myös vanhempiin koululaisiin ja on tärkeä välittämisen merkki”, suunnittelija korostaa.

Markkanen kannustaa vanhempia pohtimaan sitä, kannattaako lapsi vielä autolla kouluun vai ei. Itsenäisen liikkumisen taidot eivät nimittäin kehity kovinkaan hyvin auton takapenkillä istumalla.

”Myös vireys ja keskittymiskyky ovat parempia silloin, kun koulumatka suoritetaan omin voimin ulkoillen. Vaikka koulumatka olisi pitkä ja suurin osa siitä taittuisikin autokyydillä, voisi lapsen antaa kävellä esimerkiksi viimeisen kilometrin koululle. Silloin hän pääsee nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä”, Markkanen ehdottaa.

Lue lisää:

Ensimmäistä kertaa itsenäisesti matkaan

Maaseutupolitiikan neuvosto ehdottaa: Peruskoulun koulumatka saisi kestää enintään 1,5 tuntia

Lukioiden pudotuspeli kiihtyy – Ruovedellä opiskellaan lääketiedettä ja e-urheilua