Lannanlevityskieltoturhauttaa edelleen
verkossa sanottua
Lannanlevityksen ongelmat nousivat MT:n verkkolehdessä pintaan, kun ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) kävi MTK:n toimihenkilöiden kokouksessa keskiviikkona.
”Vai että olis paska valunut lumettomilta pelloilta vesistöihin. Idioottimainen väite. Kysymyksessä oli vain uskontomainen päivämäärän pyhyyteen takertuminen nimenomaan käytännön todellisuus uhraten”, puhisi Kartsa.
”Saksassa olen nähnyt lannanajoa keskellä talvea. Suomalaiset liioittelevat, EU-direktiivi vain suositus”, väitti nimimerkki Vihreät tuhoavat Suomen.
”Vesien pilaantuminen johtuu nykytiedon valossa suurelta osin puhdistamoiden juoksutuksista. Kapasiteettipula ja puhdistus ei onnistu. Vai mikä selittää Vaasan yläpuolella olevan meren puhtauden vaikka Pohjanmaalla on maataloutta rutkasti? Likaisemmat alueet Turku ja Helsinki -jättipopulaatioineen!” hän jatkoi.
Jotain rotia kääntäisi myös suojelun kärjen jätevesien puhdistamiseen:
”Suurimmassa osassa jäteveden puhdistamoja juoksitetaan p*skat suoraan jokiin jo vähänkin rankemmassa sateessa vailla mitään mittauksia (mitkä pitäisi olla lakisääteiset). Mutta näitähän ei kukaan valvo.”
Keskusteluketjuun puuttui myös MTK-Pohjois-Savon järjestöagrologi Jari Kauhanen toteamalla, että syksyn lannanlevitys olisi vielä pystytty tekemään heti (lain antaman takarajan)15.11. jälkeen monella tilalla lumettomaan ja yöpakkasen puremaan, pintakuivaan maahan.
”Ympäristöhallinto ei katsonut todellisia levitysolosuheita perusteeksi joustaa aikarajasta. Lumiseen maahan eivät viljelijät olleet lantaa levittämässä. Lantaongelmat jäivät tiloille kevättalven hankien keskelle. Nyt on yhteisesti haettava nopeasti tilakohtaisia ratkaisuja, jos lantavarastot uhkaavat tulvia yli ennen, kuin lantaa pääsee asetusten mukaan keväällä levittämään.”
Puheet vastaan teot arveli suorastaan, ettei ministeriltä löydy aitoa myötätuntoa maaseudulle:
”Ville pelaa kaksilla korteilla. Toisessa paikassa lausunnot ovat päinvastaisia. Pienenä konkreettisena hyvän tahdon eleenä maaseudulle, hän voisi esim. hyväksyä hevosen lähes briketöityneen lannan polton stokereissa.”
”Sähkölinjat ovat retuperällä koska sähköyhtiöt ovat ulkoistaneet linjahuolto porukat, mutta silti perineet siirtomaksuja. Kuluttajat ovat jo kerran maksaneet linjojen huollon. Fortum sijoitti nämä varat Venäjän kaasuvoimaloihin.”
”Kaapelointi luo sellaisia lisäkuja siirtohintoihin, että aggregaatti saataisiin niillä hinnoilla jokaiseen talouteen. Toiseksi, sähkönsiirto-ongelmat ovat aika harvinaisia. Meteli yleensä siitä, että vasta sitten herätään, kun kahvinkeitin ei toimi aamulla mökillä”, tuumi puolestaan Reponen.
Hän esitti toiveen, että sähkölaskussa eroteltaisiin sähkön hinta ja oheiskulut.
KAIJALEENA RUNSTEN
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
