Hyvinvointialueilta puuttuu tieto hallinnon kokonaiskustannuksista
Petteri Orpon (kok.) hallitus on luvannut selvittää sote-palveluiden yksikkökustannukset.
Hyvinvointialueet ovat järjestäytyneet hallinnollisesti hyvin eri tavalla. Kuva: Johannes TervoVuoden vaihteessa sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuun ottaneet 21 hyvinvointialuetta ovat järjestäytyneet hallinnollisesti hyvin eri tavalla.
Päällikkö- ja johtajatasoisten virkojen määrä on vielä suhteellisen hyvin tiedossa, mutta hallintoa ei ole kokonaisuudessaan sen tarkemmin laskettu yhteen hyvinvointialueilla MT:n selvityksen perusteella.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Kari Hakari myöntää MT:lle, ettei hyvinvointialueiden hallinnon kustannuksista ole vielä yleistietoa valtakunnallisesti.
”Hyvinvointialueet ovat järjestäytyneet hyvin eri tavalla hallinnollisesti. Hallintoa voi olla hyvin monessa eri paikassa, ja sitä tiliöidään vaihtelevien käytännöin”, hän avaa.
Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus sote-palveluiden yksikkökustannuksien selvittämisestä, mikä voi Hakarin mukaan selventää eri alueiden hallinnon kustannuksia.
Hallinnon muodostumiseen on vaikuttanut erityisesti se, onko alueella järjestetty aiemmin sote-palveluita kuntayhtymäpohjalta vai jokainen kunta itsekseen.
Hakari sanoo, että ennen sote-uudistusta Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Kainuu, Päijät-Häme, Keski-Uusimaa sekä Kymenlaakso olivat Hakarin mukaan kuntayhtymäpohjaisina muita alueita edellä valmistelussa.
”Näillä alueilla palveluita oli jo integroitu, mikä vaikuttaa myös palveluiden kustannustasoon”, hän perustelee.
”Alueet on edelleen eri vaiheissa, miten nopeasti integraatiotyö etenee.”
Osassa hyvinvointialueista oli puolestaan taustalla esimerkiksi 25 erillisen organisaation rakenne, mikä Hakarin mielestä voi johtaa suurempaan nykyhallintoon.
”Alueet on edelleen eri vaiheissa, miten nopeasti integraatiotyö etenee.”
Hän mainitsee kuntapohjaisista alueista nopeinten kehittyneiksi suuret Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan. Kyseisillä alueilla poliittinen tahto uudistukseen on ollut vahva.
”Sen sijaan esimerkiksi Varsinais-Suomi on ollut hitaampia. Poliittista tahtoa viedä vaikeampia uudistuksia läpi ei välttämättä vielä löydy”, Hakari kuvaa.
Rakenneuudistuksien ohella Hakari korostaa kulttuurimuutoksien hitautta, joissa voi mennä useita vuosia. Myös alueiden talous ja väestöpohja aiheuttaa eriytymistä.
”Hallitusohjelma tarjoaa tähän lääkkeeksi muun muassa yhteistyöaluetasoista yhteistyötä. Alueiden rakennetta ei muuteta, mutta yhteistyötä lisätään”, STM:n osastopäällikkö avaa.
Hakari näkee tulevaisuudessa palveluiden kansallisen porrastamisen pohdinnat, mutta samalla lainsäädännön keventämisen muun muassa digi- ja tietosuojanormien purun myötä.
”Lisäksi valtion alueiden ohjaamisella tulee olemaan vahvempi rooli, kun taloutta aletaan seuraamaan tarkemmin. Jos budjetteja ei saada sopeutettua, käynnistyy arviointimenettely, jonka päässä voi olla alueiden yhdistäminen.”
Virkamieshallinnon lisäksi hyvinvointialueilla on myös jokseenkin erilaiset demokraattiset päätöksentekoelimet, joiden rakenne tullee Hakarin mielestä kevenemään ajan kuluessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
