Cap-uudistukseen tulossa siirtymäkausi
EU:n maatalousuudistuksen lykkääntyminen hankaloittaa 141-neuvotteluja. Etelä-Suomen 141-tuki on tärkeä muun muassa maitotiloille. Raisa Kyllikki Karjalainen Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU:n maatalouspolitiikan uudistus on lykkääntymässä ainakin vuodella. MT:n saamien tietojen mukaan EU-komissio esittää tänään maatalouden erityiskomiteassa siirtymäajan säädöksiä, joilla vanhoja maataloustukia jatkettaisiin vielä vuoden 2014 ajan.
Suorien tukien, eli tilatuen osalta vuoden jatkoaika on jo ollut odotettavissa. Maaseudun kehittämisohjelmien jatkoaika on sen sijaan ollut auki. Neuvostolähteiden mukaan komissio esittäisi lisäaikaa nyt myös niihin, mutta MT ei pystynyt perjantaina vahvistamaan tietoa.
”Olemme koko ajan puhuneet sen puolesta, että myös maaseututukiin saadaan jatkoaika. Tähän asti komissio on kuitenkin kiistänyt lisäajan tarpeellisuuden”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen sanoo.
Suomelle maaseudun kehittämisohjelman jatkuminen keskeytyksettä on tärkeää, koska iso osa tuista maksetaan sen kautta.
Pahimpana pelkona on ollut se, että viljelijät jäisivät vuonna 2014 kokonaan ilman lfa- ja ympäristötukia, kun vanha ohjelma loppuu eikä uutta ehditä saada käyntiin.
Nyt näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että vanhat ohjelmat ja viljelijöiden tekemät ympäristötukisitoumukset voisivat jatkua entisellään siihen asti kunnes uusi ohjelma saadaan käyntiin.
Tukiuudistuksen viivästyminen vaikeuttaa myös Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatkumista.
Nykyinen 141 loppuu samaan aikaan nykyisen maatalouspolitiikan kanssa tämän vuoden lopussa.
Tuen jatkumisesta ei kuitenkaan voida neuvotella, ennen kuin koko maatalousuudistuksen yksityiskohdat ovat selvillä.
”Käytännössä sillekin tarvittaisiin vuoden jatkoaika, jotta vuoden katkosta ei syntyisi”, Tiainen painottaa.
Suomen pitäisi siis ensin neuvotella komission kanssa vuoden jatkosta nykyiselle 141:lle ja sen jälkeen vielä kokonaan uudesta 141-kaudesta.
Maatalousuudistuksen käsittelyä on hidastanut EU:n rahoituskehyspäätösten viivästyminen ja entistä monimutkaisempi yhteispäätösmenettely, jossa myös Euroopan parlamentti on mukana.
Teoriassa voisi vielä olla mahdollista, että uudet säännöt saataisiin voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan ensi vuoden alusta, mutta kovinkaan todennäköistä se ei ole.
”Tähän asti kaikki uudistuksen vaiheet ovat viivästyneet alkuperäisestä aikataulustaan”, Tiainen muistuttaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
