Asuntojen hinnat alkavat noustaloppuvuodesta
Uudisrakentamisen uskotaan jäävän tänä vuonna jäävän pienimmäksi 14 vuoteen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPellervon taloustutkimus PTT ennakoi asuntojen kallistuvan keskimäärin 2,5 prosenttia tänä vuonna. Vuokrat nousevat ennusteen mukaan kaksi prosenttia.
Tutkimusjohtaja Markus Lahtinen sanoo, että kyseessä on käänne. Asuntojen hinnat jäivät jälkeen vuokrista viime vuonna. Vuokrat nousivat kolme prosenttia.
”Omistusasuminen on nyt historiallisen edullista.”
Vanhat kerrostaloasunnot kallistuivat prosentin keskeisissä maakuntakaupungeissa. Omakotitalot ja rivitalot halpenivat. Niillä kauppaa tehtiin vähän.
Varsinkin yksiöistä ja kaksioista on kysyntää. Asunnon sijainnilla on merkitystä. Hintojen eriytymistä tapahtuu alueiden välillä ja niiden sisälläkin.
Selvimmin kehitys näkyy Helsingissä, jossa ikääntyvät henkilöt haluavat palvelujen lähelle asumaan. Sijoittajat kilpailevat hyvistä kohteista.
Helsingissä asuntojen hinnat nousivat yli viisi prosenttia. Tänä vuonna PTT ennustaa sinne neljää prosenttia. Opiskelijakaupunki Jyväskylässä nousu hiipuu puoleen viime vuoden kolmesta prosentista.
”Kaupat lisääntyvät valtakunnallisesti.”
Seuraavaa viittä vuotta Lahtinen ennustaa niin, että asunnot kallistuvat mutta vähemmän kuin ostajien tulot. Edes Helsingissä hinnat eivät voi erkaantua loputtomasti tuloista.
Hintakuplaa Lahtinen ei asuntojen hinnoissa näe. Maakunnissa hinnat seurasivat kymmenen viime vuotta melko tarkkaan tulotason paranemista.
Asuntorahastoja on Suomessa perustettu parina vuonna. Viisi suurinta hankki 10 000 asuntoa. Viime vuonna ne ostivat 15–25 prosenttia uusista kerrostaloasunnoista pääkaupunkiseudulla
”Asuntorahastot ylläpitivät asuntorakentamista”, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Uudisrakentamisen Pipatti uskoo tänä vuonna jäävän pienemmäksi 14 vuoteen. Rakentaminen ei vastaa maassa muuton ja asuntojen tarvetta. Hinnat kallistuvat.
”Rakentamisen määrässä tulee katastrofi loppuvuodesta.”
Asuntovelkaa on PTT:n mukaan eniten kehyskunnissa ja reuna-alueilla. Joka kolmannella omistajalla on velkaa. Sitä oli 92 000 euroa keskimäärin koko maassa vuonna 2012.
Hallitus teki Pipatin mielestä liian kovia korotuksia henkilöveroihin. Lainakatto sopii mahdollisimman huonosti tilanteeseen. Se iskee eniten nuoriin, jotka muuttavat työn perässä.
Finanssialan keskusliitto ehdottaa 90 prosentin lainakattoa. Nuorille se voisi olla 95 prosenttia, jolloin ensiasuntoon tarvittaisiin omarahoitusta viisi prosenttia kokonaishinnasta.
Ekonomisti Eeva Alho PTT:stä puolustaa lainakattoa keinona jarruttaa liikaa velkaantumista. Lainan enimmäismäärä vaihtelisi taloustilanteen mukaan. Pankeista riippumaton taho määrittäisi käyttöä.
”Se voisi olla Suomen Pankki tai valtiovarainministeriö tai ne yhdessä Finanssivalvonnan kanssa”, Alho arvioi.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
