Syksy metsässähirvikärpästen kanssa
VALTIMO (MT)
Tämän syksyn urakkana Teppo Määtällä on kolmen hehtaarin ensiharvennus.
Päivässä metsätöitä tulee tehtyä 6–7 tuntia lumen tuloon saakka. Kesällä on raivausten aika.
Puut Määttä ajaa metsästä itse metsäkäyttöön varustellulla maataloustraktorilla ja peräkärryllä.
Määttä omistaa useita satoja hehtaareita metsää.
”Pääasiassa kasvatusmetsiköitä. Kaikki metsänhoitotyöt teen itse lukuunottamatta päätehakkuita. Tukkileimikoita ei kannata hankintana hakata.”
Metsänomistaja Määtästä tuli, kun hän osti kotitilansa metsineen itselleen. Lisää metsää hän on hankkinut vuosien varrella ja suurin yhtenäinen kokonaisuus on 200 hehtaarin suuruinen.
”Ensimmäisen kerran löin kirveellä jalkaan kahdeksanvuotiaana ja siitä lähtien olen tehnyt metsätöitä.”
Tilan sukupolvenvaihdoskin on jo käynyt mielessä, se pitää Määtän mielestä tehdä hallitusti ja hyvissä ajoin.
Määttä on vaikuttanut yhteensä 30 vuotta metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa ja hallituksissa, tällä hetkellä metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan valtuustossa.
”Monessa on saanut olla mukana ja vaikuttaa jopa työpaikkojen syntymiseen.”
Metsänhoitoyhdistyslain muutos ja siihen liittyvät epävarmuudet liittyen yhdistysten tuloihin saa miehen mietteliääksi.
”Metsänomistaja ei saa unohtua, mutta toimintoja pitää järkiperäistää. Pelkästään kiinteiden kulujen kattamiseen tarvitaan paljon rahaa.”
Määtälle on korkea kynnys palkata ulkopuolista metsänhoitotöihin.
Hän näkee kuitenkin, että metsuripalveluiden tarjoaminen yhä laajemmin voisi olla yksi metsänhoitoyhdistysten palvelu, johon kannattaisi panostaa.
”Kyllä metsäyhtiöiden suuntaus hankkiutua eroon omista metsureista ja ostaa vain kausimetsuripalveluita on ymmärrettävä.”
Myös Määttä on työskennellyt metsäyhtiön metsurina, mutta irtisanoutui aikanaan itse.
Määttä harmittelee, että harvennusleimikot käyvät kehnosti kaupaksi, vaikka tarjolla on ollut isompiakin kokonaisuuksia. Onneksi puulle löytää kuitenkin käyttöä.
”Myin ensimmäisen pilkekuorman vuonna 1977. Pilkekauppa lähtisi toden teolla lentoon, jos sitä asuisi Valtimon Rumon kylän sijaan jonkun ison kaupungin kupeessa.”
Pilkkeen hinta on myös aivan jotain muuta isoissa kaupungeissa kuin Valtimolla. ”Kauppaa haluan tehdä kuitenkin kuitin kanssa.”
Metsänhoitotöiden lisäksi Määtällä on aikaa rakennusharrastukselle, luontokuvaukselle ja kotiseutumuseon pitämiselle.
SARI PENTTINEN
Kaikki metsänhoitotyöt teen itse lukuunottamatta päätehakkuita.
Tukkileimikoita
ei kannata
hankintana
hakata.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
