Nautatilojen terveydenhuoltokäynti uudistuu
Nautakarjatilojen terveydenhuoltokäynti uudistuu huhtikuun alusta lukien. Jatkossa eläinlääkäri arvioi hyvinvointia havainnoimalla eläimiä: niiden kuntoa, terveyttä ja käyttäytymistä.
Hiukan yli puolet Suomen nautatiloista on mukana Nasevassa eli vapaaehtoisessa terveydenhuollossa. Siihen kuuluu vähintään yksi eläinlääkärin tekemä terveydenhuoltokäynti vuodessa.
Käynnillä eläinlääkäri käy yhdessä tuottajan kanssa läpi tuotantoon sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita.
Käynnin tuloksena tilalle laaditaan terveydenhuoltosuunnitelma, joka kertoo, miten ongelmatilanteista päästään eteenpäin, mitä vielä voisi parantaa tai miten hyvää tilannetta ylläpidetään.
Terveydenhuoltokäynnillä käydään tilan tuotantotietoja ja toimintatapoja läpi lääkitys- ja hoitotietojen, meijerin ja teurastamon raporttien sekä tutkimustulosten avulla.
Eläinten olosuhteita arvioidaan muun muassa makuu- ja jaloittelutiloja sekä eläinten puhtautta tarkkailemalla.
Nyt huomiota suunnataan navettaoloista entistä enemmän eläimiin – esimerkiksi niiden suhde ihmisiin ja ryhmän muihin eläimiin kertoo paljon hyvinvoinnista. Myös eläinten häiriökäyttäytymistä tarkkaillaan.
Uusissa hyvinvointikriteereissä on hyödynnetty EU:n Welfare Quality -tutkimusprojektin tuloksena saatuja hyvinvoinnin indikaattoreita.
Jokainen eläinryhmä (lypsykarjatilalla esimerkiksi lypsylehmät, juottovasikan ja hiehot) käydään läpi erikseen.
Terveydenhuoltokäynnillä käsitellään edelleen myös tilan toimia tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi.
Käynnin tiedot kirjataan terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan.
Uudistettu tilakäyntilomake on ohjelmoitu Nasevan tietojärjestelmään ja se otetaan käyttöön 1. huhtikuuta alkaen. Tämä jälkeen Nasevaan kertyy dokumentoitua tietoa myös nautojemme hyvinvoinnista.
Uusi terveydenhuoltokäynti on huomattavasti nykyistä laajempi ja vaatii eläinlääkäriltä hyvää perehtymistä tilan tuotantoon.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT on yhdessä Eviran kanssa antanut eläinlääkäreille täydennyskoulutusta hyvinvoinnin kriteereistä. Talven aikana koulutuksessa on käynyt 460 eläinlääkäriä ja sata meijerien, teurastamojen, jalostuksen ja Pro Agrian edustajaa.
Koulutuksella pyritään varmistamaan, että uutta lomaketta osataan käyttää tehokkaasti ja että terveydenhuoltokäynnit tehdään yhtenäisesti koko maassa.
Nyt pitäisi vielä saada loputkin nautatilat mukaan suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon, ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi sanoo.
Tällä hetkellä Nasevassa ovat mukana ne, jotka ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan ja eläinten hyvinvointia, hän toteaa.
”Kun tuottajilta kysytään, monellako on metsänhoitosuunnitelma, lähes kaikki nostavat kätensä”, Kortesniemi sanoo. Terveydenhuoltosuunnitelma on hänen mielestään hyvin samantapainen työkalu: se auttaa tuottajaa kohdistamaan kehittämistoimet tuotannon ja hyvinvoinnin kannalta tehokkaammin.
”Ihan must-juttu jokaiselle kotieläintilalle.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
