EU vastustaa kasvien patentointia - sallii sen silti ja väliin jää harmaa alue

Parsakaali, joka sisältää tavallista enemmän syövältä suojaavia ainesosia, on toinen tähän mennessä patentoitu kasvi. Kuva: Markku Vuorikari

EU:ssa väännetään kättä siitä, voiko tavanomaisin menetelmin jalostetun kasvin patentoida. Euroopan komission mielestä ei voi.

Patentteihin jää kuitenkin harmaa alue, sillä patentit voi kieltää vain lakeja muuttamalla, eikä komissio ei ole valmis siihen. Se tyytyi marraskuussa tarkentamaan nykyisen lain tulkintaa.

"Komission tiedonanto selittää sitä, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Ja tarkoitus on, että tavallisen risteytyksen ja valintajalostuksen tuloksena syntyviä tuotteita ei saa patentoida", maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Marja Savonmäki sanoo.

EU:n rintama patentteja vastaan on vahva. Euroopan parlamentti oli komission kanssa samaa mieltä tammikuussa ja jäsenmaiden ministerit viime vuoden lokakuussa.

Myös kasveja jalostavat tutkijat ovat patentointia vastaan.

Lakia ei haluta muuttaa, sillä se avaisi ison ja monimutkaisen biotekniikkadirektiivin. Sen yhteydessä pitäisi käsitellä esimerkiksi vaikea ja tunteita herättävä keskustelu kantasoluista.

Patentit myöntää Euroopan patenttivirasto EPO. Se on itsenäinen virasto, eikä EU:lla ole siellä käskyvaltaa. Käytännössä siis EU ei voi kieltää patentteja, vaikka haluaakin kieltää ne.

"Tiedonanto ei ole sitova, mutta kyllä EPO jatkossa tarkemmin miettii, kenelle patentin myöntää."

Jupakka alkoi, kun EPO myönsi patentin parsakaalille, joka sisältää syövältä suojaavia antikarsinogeenejä, ja rypistyneelle tomaatille. Tomaatti sisältää tavallista vähemmän vettä.

Ne eivät ole geenimuunneltuja. Niiden erikoisominaisuudet esiintyvät luonnollisesti, mutta niitä on jalostuksella vahvistettu.

Patentointi rikkoo kasvinjalostuksen periaatetta, jossa geenivarat ovat kaikkien tutkijoiden käytössä. Vaikka yritys kaupallistaisi kasvin, voivat tutkijat silti käyttää sen geenivaroja omassa työssään.

Jalostajan poikkeuksella on vahva kansainvälinen tuki, johon EU on myös sitoutunut. Sillä ei kuitenkaan ole lainvoimaa.

Jalostajan poikkeuksen mureneminen vaikeuttaa tutkimustyötä, keskittää kasvinjalostusta ja heikentää tuottajan asemaa.

EPO ei myöntänyt tammikuussa patenttia Monsanton viruksia kestävälle melonille. Sekin on tavanomaisesti jalostettu.

Tiedossa ei ole, onko EU:n vastustus vaikuttanut EPO:n päätökseen. EPO perusteli kieltoa teknisillä syillä. Monsanto on valittanut päätöksestä.

Komission mukaan patentin voi myöntää tekniselle prosessille, jossa esimerkiksi eläimeen tai kasviin lisätään geeni. Tavanomainen jalostus ei voi olla patentoitava menetelmä.

EPO noudatti tomaatin tapauksessa tätä linjaa. Ensin sen jalostusmenetelmälle haettiin patenttia, mutta sitä ei myönnetty. Patentti tuli kasvissa olevalle ominaisuudelle.

Patentti on koko EU:n laajuinen.

Euroopan siemenjärjestö ESA vastustaa patentointia ja biotekniikan teollisuus kannattaa sitä.

Teollisuuden mielestä komission linjaus on ristiriidassa EPO:n päätösten kanssa ja se luo lain ulkopuolisen alueen.

Jäsenmaista Hollantia patentointi kiinnostaa, sillä siellä jalostetaan paljon.