JAUHIAISEN PUSSISTA Elvytyksen mallinäyte
Euro purjehti ensimmäiset vuotensa myötäisessä.
Kun totuus Euroopan kahtiajakautuneisuudesta vähitellen paljastui, on myötäinen muuttunut vastatuuleksi. Talouden kasvu on taantunut. Sitä vähäistäkin kasvua on pidetty yllä niin kotitalouksien kuin valtioiden elvytyksellä, kovalla velanotolla.
Myös moraalin alueella on tapahtunut luterilaisesta tiukkapipoisuudesta lipsumista.
Harmaan talouden sadot ovat yhtä suuremmat etenkin Välimeren maissa. Veroparatiiseista on tullut arkipäivän työväline kaikille vähänkin verosuunnittelua ymmärtäville. Tulotasokuilu kasvaa. Sitä ruokkii perisynti nimeltä ahneus.
Oman hiivansa ahneuden soppaan on heittänyt myös poliittinen päätöksentekijä. Se on alentanut yhteiseen hyvää tulevien ropojen suhteellista tasoa merkittävästi juuri parhaiten toimeentulevien osalta.
Kotitaloudet ovat osallistuneet elvytykseen vahvalla panoksellaan. Kun euromaiden kotitalouksien velka oli vielä kymmenen vuotta sitten 75 prosenttia vuotuisesta käytettävissä olevasta tulosta, se on tällä hetkellä jo yli sata prosenttia.
Julkisen vallan velkaantuminen on toinen elvytyksen makromuuttujista. Siinä euromaat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistuneet hyvin. Euromaiden julkinen velka on kasvanut kymmenessä vuodessa 60 prosentin tasosta lähes sataan prosenttiin.
Mutta jottei totuus unohtuisi, Eurooppa ja euromaat ovat vielä maakuntatason kisailijoita elvytyksen tasossa verrattuna vaikkapa Japaniin tai Yhdysvaltoihin.
Japanin julkinen velka on tätä nykyä jo runsaat 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Merkillepantavaa, jopa merkillistä, on, että tästä huolimatta Japanin valtion korkotaso on maailman alhaisin.
Tähän on syynä se, että Japani on pystynyt itse rahoittamaan alijäämänsä jatkuvan vaihtotaseylijäämän ansiosta. Siis maa on koko ajan oikeasti vaurastunut. Oikeaa vaurastumistahan on se, että maahan tulee enemmän ropoja kuin maasta lähtee.
Yhdysvaltoja ei kuitenkaan lyö mikään maa elvytyksen voimassa ja massiivisuudessa. Valtion budjettialijäämä on ollut jo pitkään 30–50 prosenttia valtion liikevaihdosta eli tuloista. Vaihtotasealijäämäkin on maailmanennätysluokkaa. Maa on siis velkaantunut myös ulos.
Oheinen taulukko kertoo omaa karua kieltään tästä lajissaan maailmanennätysmaasta. Tasaisen taulukon kehityksen mukaan Yhdysvallat saavuttaa jo vuonna 2015 suhteellisessa julkisessa velassaan maailmansodan lopun tason. Hirmuista, sanoisi Paasikivi, jos eläisi.
Yhdysvaltojen kehitys kuvaa liittovaltion poliittisen päätöksenteon rappiotilaa. Tuohon tuskin kannattaa Euroopassa pyrkiä. PAAVO JAUHIAINEN
Kirjoittaja on entinen yritysjohtaja, joka tarkastelee taloustilastoja
tällä palstalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
