Selkeät säännöt kohentaisivat ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa
Suomessa tarvitaan ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita, jotta yritykset saavat raaka-aineita tuotteisiinsa. Poimijoiden aseman parantaminen vaatii kuitenkin nykyistä selkeämpää sääntelyä ja valvontaa.
Marjanpoimijoiden aseman parantamiseksi ja kaupallisen poiminnan sosiaalisen hyväksynnän lisäämiseksi tutkijat Pekka Rantanen ja Jarno Valkonen ehdottavat, että kaupallisen marjanpoiminnan seuranta keskitetään yhdelle viranomaiselle, ulkomaalaisia poimijoita kutsuvilta yrityksiltä edellytetään ennakko- ja jälkiselvityksiä ja kaupalliselle marjanpoiminnalle luodaan ulkopuolisen arvioima laatujärjestelmä.
Ulkoasiainministeriön tilaama tutkimus ulkomaalaisista metsämarjanpoimijoista Suomessa valmistui joulukuussa. Lappea-instituutin teettämässä tutkimuksen kohteena olivat thaimaalaiset, koska heitä on eniten luonnonmarjoja poimivista ulkomaalaisista.
Viime vuonna marjanpoimintaan myönnettiin viisumeita noin 2 400 thaimaalaiselle. Ukrainalaisille myönnettiin vajaa 600 ja venäläisille runsas 400 viisumia.
Suomessa yritysten ja heidän maahan kutsumiensa poimijoiden suhdetta ei tulkita työsuhteeksi. Tulkinnan rohkaisemina yritykset alkoivat kutsua poimijoita vuonna 2005. Tuolloin kutsun esitti yksi yritys 92 thaimaalaiselle poimijalle.
Viime vuonna kymmenen yritystä kutsui thaimaalaisia poimijoita. Joukossa on sekä marjoja ostavia ja jalostavia että marjoja ostavia ja edelleen myyviä yrityksiä
Yritykset kutsuvat poimijoita Suomeen aikana, jolloin ei pystytä arvioimaan tulevan sadon määrää. Kutsujat ottavat tietoisen riskin siitä, että raskaasta työstä huolimatta poimijat jäävät tappiolle.
Tutkijoiden mielestä yrityksillä pitäisi olla suunnitelma siitä, miten huonon satokauden aiheuttamat menetykset korvataan poimijoille. Kaikesta huolimatta yritykset ovat ainakin moraalisessa mielessä vastuussa kutsumistaan poimijoista, Rantanen ja Valkonen sanovat.
Ulkomaalaisia marjanpoimijoita kutsuvien yritysten toimintaperiaatteiden mukaan kutsujan on huolehdittava siitä, että poimijoilla on ennen Suomeen tuloa todenmukainen käsitys poimintatyöstä ja sen riskeistä kuten toiminnan jääminen tappiolliseksi.
Viime vuoden yritysten ennakkoselvityksissä kysymykseen mahdollisten tappioiden korvaamisesta ottaa kantaa neljä yritystä yhdeksästä. Mikään yritys ei takaa täydellistä tappioiden kattamista, jota kausityöohje edellyttää.
Thaimaassa poimijoita rekrytoivia ihmisiä kutsutaan koordinaattoreiksi.
He tulevat Suomeen Schengen-viisumilla eli samanlaisella statuksella kuin poimijatkin.
Heitä voisi kutsua rekrytoijiksi, mutta sanalla muodostuu Thaimaassa ero rekrytointifirmoihin ja niiden rekrytoijiin.
Thaimaan lainsäädäntö määrittää rekrytointi- ja henkilöstövuokrausfirmojen toimintaa, mutta koordinaattoreita koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Keskeisin ero on se, että rekrytointiyrityksiltä voidaan vaatia pankkitalletus palkkojen takaamiseksi.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
