Lasten päivähoidosta tuli valtakunnallinen rahasampo

Yksityisten päiväkotien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Nyt Suomessa toimii 972 yksityistä päiväkotia. Oululainen Ellen Vainio, 5, viihtyy hyvin Touhulan Hiirulaisenkujan päiväkodissa. Kuva: Pekka Fali

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Palvelusetelien käytön yleistyminen on lisännyt yksityisten päiväkotien määrää valtakunnallisesti. Tänä päivänä Suomessa toimii 972 yksityistä päiväkotia, kun vuonna 2010 toimijoita oli alle 500.

Yhä useampi kunta on ottanut käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelit. Kaikkiaan 48 kuntaa myönsi varhaiskasvatuksen palveluseteleitä vuonna 2016. Määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.

Yksityistä päivähoitoa tarjotaan perheille kunnan myöntämällä palvelusetelillä tai Kelan yksityisen hoidon tuella. Kunta voi myös hankkia yksityistä päivähoitoa suoraan ostopalveluna. Palveluseteli on yhä useammassa kunnassa korvannut ostopalvelun, sillä varhaiskasvatuksen toteuttaminen palvelusetelillä on usein kunnalle edullisempaa.

Lapsiperheille kustannuksia yksityisestä päivähoidosta ei useimmiten synny kunnallista hoitoa enempää.

"Yksityinen palvelumuoto on tullut jäädäkseen. Yksityinen toimija voi tukea kunnan järjestämää varhaiskasvatusta ja tuoda kuntaan esimerkiksi erikielistä kasvatustoimintaa", kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen palveluseteliä voi käyttää yksityiseen päiväkotitoimintaan, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen. Suosituin muoto on yksityinen päivähoito.

Suomen suurin yksityisen päivähoidon palveluntuottaja Touhula Varhaiskasvatus Oy teki 2,9 miljoonan euron nettotuloksen vuonna 2016. Koko vuoden liikevaihto oli noin 66 miljoonaa euroa. Vuodesta 2010 lähtien toimineella yrityksellä on 137 päiväkotia yhteensä 40 paikkakunnalla.

Toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo, että toiminta on laajentunut kuntien palvelusetelien myötä.

"Palvelusetelin taso on hieman matalampi kuin kunnan oman varhaiskasvatuksen kustannukset olisivat. Yksityiset tuottavat palvelun kunnalle edullisemmin", Holmqvist avaa.

Kuntaliiton Lahtinen kuitenkin huomauttaa, että yksityisten yritysten toiminta on vielä marginaalista valtakunnallisessa varhaiskasvatusverkostossa. Yksityisten palveluntuottajien toiminnassa oli reilut 13 prosenttia lapsista vuonna 2015.

"Suomessa toistaiseksi muutamia valtakunnallisia toimijoita, jotka laajentavat toimintaansa. Suurin osa yksityisistä toimijoista on paikallisia yrityksiä tai yhdistyksiä."

Palvelusetelien käytöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia kunnille. Päivähoitojonot ovat lyhentyneet, ja varhaiskasvatuspalvelut ovat monipuolistuneet.

Useimmat kunnat tuottavat palvelusetelin tulosidonnaisesti, jolloin päivähoidon todelliset kustannukset lapsiperheille ovat samansuuruisia tulotasosta riippumatta.

"Tulosidonnainen palveluseteli tasa-arvoistaa perheiden asemaa", Lahtinen korostaa.

Palvelusetelien suuruus vaihtelee kunnasta riippuen keskimäärin 371–1148 euron välillä. Yhteensä 38 kuntaa käytti palveluseteleihin vajaat 85 miljoonaa euroa vuonna 2015. Summasta merkittävä osa meni yksityisille yrityksille.

Yksityiset päiväkodit ovat tuoneet maakuntiin uudenlaista kasvatustoimintaa. Lapselle voi valita esimerkiksi liikunta-, taide- ja kulttuuri- tai kielipainotteisen päiväkodin.

Oululainen Ellen Vainio, 5, käy Touhulan Hiirulaisenkujan päiväkodissa. Sijainti oli tärkeä valintakriteeri perheelle, sillä vuonna 2015 valmistunut liikuntapainotteinen päiväkoti sijaitsee lähellä perheen kotia.

Perhe sai kaupungilta palvelusetelin, joten päivähoitomaksut ovat suunnilleen samansuuruisia kuin kunnallisessa hoidossa. Yksityinen päiväkoti on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi Vainion perheelle.

"Palvelusetelin myötä uskalsimme valita yksityisen päiväkodin. En vaihtaisi mihinkään muualle", äiti Essi Vainio sanoo.

Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen palveluseteleitä käyttävien kuntien määrän ennakoidaan kasvavan. Kuntaliiton selvityksessä 16 kuntaa suunnitteli palvelusetelin käyttöönottoa vuonna 2016. Maakuntauudistuksessa vastuu varhaiskasvatuksen järjestämisestä jää edelleen kunnille.