Kevään juhla
Pääsiäinen on kristittyjen vanhin ja merkittävin juhla, joka yhdistää eri uskontokuntia. Tämä näkyy myös suomalaisen pääsiäisen vietossa: tavoissa ja ruokaperinteessä on vaikutteita sekä idästä että lännestä.
Pääsiäinen on vahvasti myös kevään juhla. Heräävään luontoon liittyviä vertauskuvia ovat muun muassa narsissit, rairuoho, pääsiäistiput sekä puhkeavat pajunkissat.
Kuluvan viikon takatalvesta huolimatta luonto on taas kerran viriämässä uuteen kasvuun. Maatilalla tämä merkitsee valmistautumista pian alkavaan kasvukauteen. Odotus on toivoa täynnä.
Kevätkylvöt tietävät vuoden kiivainta työsesonkia viljelijöille: pitkiä työpäiviä ja osin henkisiäkin paineita. Kylvöissä onnistuminen on tärkeää, sillä silloin luodaan pohja koko kasvukauden sadolle.
Pääsiäisen ruokaperinteet muistuttavat meitä yhä tänään viljelijöiden työn merkityksestä. Ruokapöydät eivät täyty ilman kevään ja kuivuvien peltojen herättämää maauskoa.
Tänä keväänä monella tilalla kasvukauden odotuksen iloa varjostavat tuotannon heikko kannattavuus ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuomat muutokset. Maitokiintiöiden poistuminen tai tukien lasku koettelevat uskoa tulevaan.
Tämä olisi hyvä myös kuluttajien muistaa. Hallinnollisiin päätöksiin on yksittäisen ihmisen vaikea puuttua, mutta me jokainen voimme turvata suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuutta omilla valinnoillamme ja suosimalla kotimaisia elintarvikkeita.
Pääsiäisenä on viljelijänkin hyvä hetki hengähtää ja ladata akkuja kevään kiireisiin. Omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
