Kesäpossut vaihtuneet lemmikkieläimiin
Kasvatus yrittäjyyteen on kokenut 4H-järjestössä melkoisen muodonmuutoksen. Nykyaikaan istuva yritysmalli lanseerattiin viitisen vuotta sitten, 4H-liiton toimitusjohtaja Seppo Hassinen kertoo.
4H-yrittäjä toimii pitkälti samoin pelisäännöin kuin muutkin yrittäjät.
”Työelämässä ei ole erikseen nuorten sarjaa, lainsäädäntö on sama kaikille. Siksi yritysmallin kehittelyssä on haluttu olla aika tarkkoja.”
Hankkeen päärahoittajana on toiminut alusta lähtien Yksityisyrittäjäin säätiö.
Yritysten lukumäärä on kasvanut vauhdikkaasti, 30–40 prosentin vuositahdilla. Kun vuonna 2009 yrittäjiä oli koko maassa vajaat sata, viime vuonna heitä oli jo yli 300.
Tänä vuonna perustetaan 100–200 uutta 4H-yritystä, Hassinen ennakoi.
Yritysten toimialoja ei ole kattavasti tilastoitu, mutta verkossa toimiva yritystori kuvaa tilannetta. Sinne ilmoittautuneista yrittäjistä moni on erikoistunut kotipalveluun, vanhusten auttamiseen, lastenhoitoon tai lemmikkien hoitoon.
Joukossa on maahantuontifirmoja, kesäkahvilan ja kioskin pitäjiä, käsityöyrittäjiä ja graafisen suunnittelun taitajia.
Entistä useampi 4H-yrittäjä toimii kaupungissa tai taajamassa. Maalla voi vielä valita kaupungista poikkeavan yrittämisen saran ja erikoistua esimerkiksi taimikonhoitopalveluihin.
Ennen vanhaan yrittämistä harjoiteltiin tyypillisesti maatilalla. Nuoret kasvattivat kesäpossuja tai tuottivat vihanneksia kerhopalstalla.
4H-järjestö on kaupunkilaistunut samaa tahtia yhteiskunnan muutoksen kanssa. Tässä se eroaa edukseen monista eurooppalaisista sisarjärjestöistä.
”Ne ovat jääneet esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa maaseutujärjestöiksi, joiden jäsenmäärä ja suhteellinen merkitys yhteiskunnassa on ehkä kymmenen prosenttia siitä, mitä meillä on”, Hassinen sanoo.
Maaseudulla on kuitenkin edelleen tärkeä merktys Suomen 4H-toiminnassa, hän korostaa.
Yrittäjämäistä asennetta halutaan Hassisen mukaan opettaa nuorille, olivatpa he töissä omassa yrityksessä tai toisen palveluksessa.
”Varmasti se valtavirta nuorten keskuudessa ja koko yhteiskunnassa on työllistyminen toisen palvelukseen.”
Järjestön kautta työllistyi viime vuonna noin 8 500 nuorta, mikä edustaa järjestön historiassa huippulukuja.
”Kun Suomessa elettiin 1990-luvun alun lamaa, meidän organisaatiomme oppi työllistämään. Nämä opit kantavat edelleen.”
Valmiutta nuorten työllistämiseen olisi Hassisen mukaan selvästi nykyistä enemmän, mikäli yhteiskunnan tukea saataisiin matalan kynnyksen työpaikkojen luomiseen. Järjestö haluaa tarjota ratkaisuja nuorisotakuun toteutukseen.
”Me olisimme valmiita työllistämään tuhansia nuoria omassa organisaatiossamme. He voisivat tehdä nuorisotyötä 4H-yhdistyksissä, vetää kerhoja ja kouluttaa muita nuoria.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
