Karstulan kunta ei taivu liitoksiin
KARSTULA (MT)
Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajakunta Karstula ei ole valmis kuntaliitoksiin, ei varsinkaan pakolla.
”Pystymme itsenäisenä kuntana parhaiten vastaamaan tuleviin haasteisiin. Yhteistyötä teemme muiden lähialueen kuntien ja toimijoiden kanssa”, valtuuston puheenjohtaja Satu Koskinen (kesk.) sanoo.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat piirustaneet Karstulan neljän tai viiden muun kunnan kanssa samaan selvitysalueeseen. 4 500 asukkaan Karstula ei innostu parinkymmenen tuhannen asukkaan ”vahvasta peruskunnasta”.
Karstulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heli Korhonen ei usko suuren kunnan parempiin palveluihin. Ainakin maaseutu ja syrjäkylät menettävät suuremmissa yksiköissä.
Kunnanjohtaja Jukka Hiltunen myöntää huoltosuhteen heikkenevän. Karstula on siihen kuitenkin varautunut jo monta vuotta.
Etenemässä oleva laajakaistahankekin tähtää siihen, että syrjäkylillä voisivat elää niin työikäiset kuin vanhuksetkin.
Harmaapartainen kunnanjohtaja toivoo suurille ikäluokille arvostusta. Kuka on rakentanut Suomen sodanjälkeisen hyvinvoinnin?
Valtio on näyttänyt karstusille palvelujen tehostamisen mallia. Kunnasta ovat hävinneet poliisi, työvoimatoimisto, verotoimisto ja Kela. Vain posti toimii kaupan nurkassa aiempaa paremmin, eli on auki arkisin iltakymmeneen.
Karstulan asukaspalvelusäätiö kunnostaa asuntoja lähelle terveyskeskusta. Kun ikääntynyt kuntalainen ei pärjää enää omin voimin, hän pääsee valvottuun asumiseen keskustaan.
Terveyskeskus-kyltti vaihdettiin sairaalan tilalle, kun kuntalaiset antoivat päättäjien pyytämää palautetta vuonna 2010. Ideamylly tuotti kehittämisajatuksia 15 sivun verran.
Lääkäriin Karstulassa vielä pääsee, sitä kesäasukkaatkin ovat kiitelleet. Perusturvaliikelaitos Saarikan seitsemän prosentin säästötavoitteessa riittää miettimistä myös Karstulassa.
Tulevaksi kesäksi Karstulan kunta työllistää 30 nuorta vähintään neljän viikon ajan. Yhteistyöyrityksissä on työtä luvassa lisäksi 70 nuorelle.
Hiltusen mukaan kunta haluaa antaa nuorille hyvät eväät elämään. Moni lähtee opiskelujen takia muualle, mutta toivottavasti palaa joskus takaisin.
Kyläkoulujen määrä on supistunut kahteen, lukiossa on satakunta oppilasta.
Tonteista ei ole puutetta, kunta on hoitanut kaavoituksen.
Kunnan elinvoiman ylläpitämiseksi ei tarvita satoja paluumuuttajia. Muutama perhe vuodessa riittää. Heidän lapsilleen kunta tarjoaa muun muassa ilmaisen päivähoidon vuodeksi.
Valtiovarainministeriö kauhistelee Karstulan 14 miljoonan euron lainamäärää. Kunnalla on kuitenkin vielä tallessa yhdeksän miljoonaa sähköyhtiö Keski-Suomen Valon myynnistä saatuja euroja.
Kunnallisveroina Karstula kerää noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiolta kunta saa suunnilleen saman verran.
Kunnallisveroprosentti on 18,5. Keskivertoperheeltä Karstula perii kunnallis- ja kiinteistöverona summan, joka on 28. halvin koko Suomessa.
Kuntaliiton jäsenmaksua Karstula ei toistaiseksi maksa. Kunta haluaa katsoa, miten edunvalvontajärjestö suhtautuu valtion kuntauudistusesitykseen.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
