Järjestöjen merkitys kasvaahyvinvoinnin tuottamisessa
Julkisen toiminnan kriisiytyminen johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta, minkä rinnalla eurokriisi ja globaalin talouden vaikutukset ovat pieniä asioita, arvioi Maa- ja kotitalousnaisten juhlaseminaarissa torstaina puhunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.
”Julkisen toiminnan resurssit riippuvat työikäisten määrästä ja resurssien käyttö riippuu koko väestön määrästä. Julkistaloutemme heikkenee tällä ja ensi vuosikymmenellä”, varoitti Vartiainen.
Suomi on Vartiaisen mukaan jälkijunassa havahtumassa väestön ikääntymiseen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ainoa keino julkistalouden turvaamiseksi on työikäisten määrän pitäminen korkealla.
”Ikääntymisestä aiheutuva julkistalouden ongelma on ollut tiedossa jo 15 vuotta. Ratkaisu riippuu eläkeiän nostamisesta”, Vartiainen totesi.
”Hyvinvointipalvelujen tuottamisessa vapaaehtoistyön merkitys on jo aika huomattava ja se tulee edelleen korostumaan”, Vartiainen ennakoi.
”On nuorista kiinni, kuinka hyvin järjestöt pystyvät uudistumaan”, hän viestitti.
Järjestöt voivat Vartiaisen mukaan olla hyödyllisiä muun muassa niillä alueilla, millä julkinen valta ei oikein näytä onnistuvan, kuten nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Yhtenä ratkaisuna Suomen selviytyä ikääntymisen haasteista ja globaalista taloudesta ovat Vartiaisen mukaan maahanmuuttajat, joita tarvittaisiin enemmän kuin heitä nyt tulee.
Maahanmuuttajien integroitumisen tiessä hän näkee kaksi vaihtoehtoa. Anglosaksisissa yhteiskunnissa maahanmuuttajat toimivat omissa järjestöissään.
”Luulisin, että pohjoismaiseen yhteiskuntaan sopisi paremmin, että järjestöt kotouttaisivat ja integroisivat maahanmuuttajat yhteiskuntaan. Voisiko tällä välttää maahanmuutossa ongelmia, joita on muissa maissa ollut”, Vartiainen pohti.
Maatalousnaisten Keskusjohtokunnan perustaminen 80 vuotta sitten keskitti maaseudun naisten kotitalousneuvonnan omalle järjestölle. Siitä alkaen järjestö on vienyt naisia eteenpäin sekä järjestötoiminnalla että neuvontatyöllään.
”Neuvonnan sisältö on aina yhteydessä aikaansa. Elinikäisen oppimisen tavoite turvaa jokaisen ihmisen aseman muuttuvassa yhteiskunnassa. Vapaaehtoinen järjestötoiminta saa ihmiset yhteen”, muistutti Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen puheenjohtaja Kaisu Merilä.
Maa- ja kotitalousnaisten historiaan kuuluvat monet aikaansa edellä olleet teemat.
Esimerkiksi emäntien työn helpottamiseen ja työtaakan jakamiseen tähtäävä etulaistoiminta alkoi jo 1950-luvulla, josta se 60-luvulla muotoutui lomaemäntätoiminnaksi ja 1974 lakisääteiseksi lomitustoiminnaksi.
”Koko ajan maaseudun naisia on koulutettu myös yrittäjiksi. Yksi syy tähän on ollut naisten oman rahan puute”, sanoo Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen toiminnanjohtaja Liisa Niilola.
Järjestön vuonna 2016 ilmestyvää historiikkia kirjoittava kirjailija Kirsti Manninen näkee maa- ja kotitalousnaisten omista tarpeista lähteneen järjestö- ja neuvontatyön vähä vähältä EU:n tuloon mennessä rakentuneen verkostoksi, jolla maaseutua puolustetaan.
”Akkain järjestö on silloin parhaissa voimissaan, kun siellä on eri-ikäisiä, eritaitoisia ja eri taustoista tulevia naisia. Kun ne panevat tuulemaan, sille ei mikään mahda mitään”, sanoo itsekin vuodesta 1975 maa- ja kotitalousnaisena ollut Manninen.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
