Lihatalojen mielestä kuluttajan pitää saada valita – Gröhn: Ei tarvitse syödä pelkästään lihaa
"Tuntuu, että yksilön valintaan ei luoteta", sanoo Atrian Juha Gröhn keskusteluun lihaverosta.
Tuoreessa Ilmastobarometri-kyselytutkimuksessa lähes puolet vastaajista nostaisi lihatuotteiden veroja. Kuva: Hanna Linnove"Verokohtelun pitäisi olla tasapuolista kaikille elintarvikkeille", sanoo Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn keskusteluun lihaverosta.
SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastasivat 17.3. Helsingin Sanomien kyselyyn, että kannattavat lihan verotuksen kiristämistä. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne täsmensi MT:n haastattelussa, että ajatuksena on keventää ympäristölle vähemmän haitallisten asioiden verotusta.
Tämä tarkoittaisi, että liha kallistuisi muihin elintarvikkeisiin verrattuna. "Verotuksen kautta vaikutetaan suosituimmuusasemaan. Pitäisi kohdella tasapuolisesti", sanoo HKScanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Saariaho.
"Tuntuu, että yksilön valintaan ei luoteta, jos sitä täytyy noin paljon käydä ohjaamaan verotuksellisin keinoin. Ylenpalttinen ohjaus kääntyy itseään vastaan", Gröhn sanoo.
"Kuluttajien pitää antaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja", sanoo Saariaho.
Tuoreen Ilmastobarometri-kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kansalaisista nostaisi lihatuotteiden veroja.
Atrialla ei oikein uskota veromuutokseen.
Mitä se tarkoittaisi käytännössä? "Kaikki verot pitää panna hintoihin. Jos kulutus tippuu, tuotantokin tippuu. Sitä kai pohjimmiltaan haetaan, että lihan tuotannon ja teollisuuden volyymi tippuisi, jos tällaisia veroja ideoidaan", Gröhn sanoo.
"Liha on niin tärkeä osa meidän ruokavaliota, en usko kauheaan kulutusmuutokseen. Veron pitäisi olla dramaattisen suuri, että lihaa ei olisi varaa ostaa."
Uusi vero lihalle heikentäisi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohjan mukaan liha- ja meijerialan yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Maito- ja lihayritykset kattavat nyt 43 prosenttia koko elintarvike- ja juomateollisuuden liikevaihdosta.
"Piste- tai valmistevero haittaa yritysten mahdollisuuksia kilpailla kotimarkkinoilla ja vaikeuttaa myös vientiä."
Ruualle säädetään yleensä tasaveroja, Pohja huomauttaa. Jos ne eivät vaikuta kulutukseen, ne kasvattavat kuluttajien välisiä tuloeroja. "Toivottavaa olisi, että veropäätökset tehtäisiin elintarvikkeiden osalta osana arvonlisäverotusta."
Atria ei ole Gröhnin mukaan sitä mieltä, että ihmisten pitäisi syödä pelkästään lihaa.
"Pitää syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Lihalla on erinomaisia ravitsemuksellisia vaikutuksia. Millä liha sitten korvattaisiin, että kansakunnan ravitsemus ei järky?"
Saariaho muistuttaa, että lihaa kulutetaan Suomessa keskimäärin ravitsemissuositusten mukaisesti.
"Ruuasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, siitä on tullut ideologinen asia. On hankala asia koko toimialalle, että keskustelu ei pysy faktapohjaisena."
Ilmastoperustainen vero ei Saariahon mukaan välttämättä ohjaa tuotantoa. Ei ole myöskään tieteellistä näyttöä siitä, että se ohjaisi kuluttajia.
"Oleellista on laittaa asiat mittasuhteisiin. Alkutuotanto tuottaa 12 prosenttia Suomen hiilipäästöistä, kun suurin osa päästöistä syntyy fossiilisista polttoaineista. Lisäksi alkutuotannon hiilinieluissa on iso potentiaali", Saariaho sanoo.
Saariahon mukaan suomalainen tuotantotapa on ympäristöystävällinen tapa tuottaa lihaa. Vettä riittää, ylilaidunnusta ei ole. Rehuviljan tuotanto onnistuu laajemmalla alueella kuin leipäviljan. Peltoalasta iso osa soveltuu nurmen viljelyyn. Siat ja siipikarja syövät päärehuna kotimaista rehuviljaa, naudat nurmea.
Jos lihantuotanto vähenisi Suomessa, se johtaisi proteiinia sisältävien tuotteiden kasvavaan tuontiin, Saariaho sanoo.
"Suomi ulkoistaisi päästöjä muihin maihin. Silloin ne eivät olisi meidän käsissämme, emme pystyisi niitä alentamaan."
"Ruuan tuotannosta kiistatta tulee ilmastovaikutuksia. Ala pyrkii aidosti vähentämään hiilipäästöjään."
HKScan vähensi 2014–2018 kasvihuonekaasupäästöjään 48 prosenttia. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä 90 prosentin leikkaus vuoden 2014 tasosta.
"Suomessa tuotettu liha on aina ilmastoteko suhteessa tuontilihaan", Pohja sanoo.
Kotimaisesta lihasta tiedetään, miten se on tuotettu.
Pohjan mukaan lihansyönnin ja -tuotannon väheneminen ei riitä torjumaan ilmastonmuutosta yksinään.
Ympäristövaikutuksia laskettaessa vaikutukset pitäisi Pohjan mukaan huomioida koko elinkaaren osalta, lihassa rehusta alkaen. Lisäksi pitää ottaa huomioon ruuan ravintoarvo, jotta ei verrata toisiinsa pullakilon ja lihakilon vaikutuksia.
Lihantuotanto on erilaista eri puolilla maailmaa. "Pitäisi arvioida läpinäkyvästi, mikä on esimerkiksi rehun raaka-aineiden ja vedenkäytön ilmastovaikutus."
Moni nauta tuottaa Suomessa ensin maitoa, sitten lihaa. Yhden eläimen ympäristövaikutus pitää jakaa molemmille tuotteille.
Pohjan mukaan yksinkertainen, läpinäkyvä, ennustettava verojärjestelmä on tärkeä yrityksille.
Verokantojen määrittely on erittäin vaikeaa. Mikä on ilmastoystävällistä ruokaa? Miten verotettaisiin pakasteaterioita, entä ravintolapalveluita? Miten vero muuttaisi kulutusta, siirtyisikö se rasvaisempaan makkaraan? kysyy Pohja.
"Ilmastovaikutukset pitäisi laskea myös vaatteille, huonekaluille ja tietokoneille."
Ruokaan ja juomaan kohdistuvat valmisteverot haittaavat kilpailua ja ovat siksi ongelmallisia myös EU-säännösten näkökulmasta.
"EU:n sisämarkkina-alueella ei pitäisi kilpailevien tuotteiden soveltaa erilaisia verokantoja, muuten tulee markkinavaikutuksia."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
