SAK:n neuvottelijana toiminut Lauri Lyly: Kiky ei yksin kammennut Suomea nousuun

Lauri Lylyn mukaan työllisyys- ja kasvusopimus "oli se iso käänteentekevä juttu". "Sitten tehtiin kiky, vuoden kiky." Kuva: Rami Marjamäki

Vuonna 2016 solmittiin hallituksen, työntekijöiden ja työnantajien kesken kilpailukykysopimus (kiky), jolla tavoiteltiin Suomen talouden ja kilpailukyvyn kohentamista. Keinoina olivat muun muassa palkkamaltti, työajan pidentäminen, lomarahojen leikkaukset ja työnantajamaksujen vähentäminen.

Lauri Lyly oli SAK:n puheenjohtajana ratkaisijan paikalla sopimuksen hyväksymisessä.

Kauppalehti uutisoi viime viikolla, että Suomen kilpailukyky onkin nyt kohentunut ja olemme saavuttaneet kilpailijamaitamme. Suomen Pankin ja Etlan asiantuntijoiden mukaan kiittäminen on juuri kilpailukykysopimusta.

Lyly on eri mieltä.

”Ei se ole yksin kikyn ansiota. Tässä unohtuu, että vuonna 2011 tehtiin raamisopimus, vuonna 2013 kolmivuotinen työllisyys- ja kasvusopimus, jossa vuosikorotus oli 0,4 prosenttia. Se oli se iso käänteentekevä juttu, että kolme vuotta oltiin jo sopeutettu palkoilla. Sitten tehtiin kiky, vuoden kiky."

Tärkein näistä oli Lylyn mielestä työllisyys- ja kasvusopimus. Välissä tehtiin vielä "erittäin merkittävä" eläkeratkaisukin, joten kiky tuli vain jatkoksi muille. Myös maailmantalouden nousuvaihe auttoi Suomea.

"Nämä kaikki tekijät paransivat yhdessä kilpailukykyä. Tämä kokonaisuus on se, millä Suomi kääntyi, ei yksin kiky. Kiky oli viimeinen puristus."

Jatkossa Lyly huolehtisi osaamisesta, mutta meneillään olevaan irtisanomiskiistaan hän ei ota kantaa.

Lue myös: Tampereen pormestari Lauri Lyly vaatii kunnille osaa pääomaverosta