Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Maviteknik taivuttaa putkista kasvua Humppilassa: "Pyörimme putken ympärillä"

    Kanta-Hämeessä ­toimiva kone­paja­yhtiö yli kaksin­kertaisti viime vuoden ­liike­vaihtonsa ­lähes 13 ­miljoonaan ­euroon.
    Kun pääasiakkaiden markkinat maailmalla vetävät, se tuo toimitusjohtaja Esa Kohtamäen mukaan työtä ja liikevaihtoa Humppilassa toimivalle Maviteknikille.
    Kun pääasiakkaiden markkinat maailmalla vetävät, se tuo toimitusjohtaja Esa Kohtamäen mukaan työtä ja liikevaihtoa Humppilassa toimivalle Maviteknikille. Kuva: Sanne Katainen
    Koneikon putkiston osia.
    Koneikon putkiston osia. Kuva: Sanne Katainen
    Sähköasentaja Otto Mäkinen kaapeloi polttoainekoneikkoa Maviteknikilla.
    Sähköasentaja Otto Mäkinen kaapeloi polttoainekoneikkoa Maviteknikilla. Kuva: Sanne Katainen

    ”Pyörimme putken ympärillä. Putkimainen tuote muokataan sellaiseksi, että se sopii järjestelmään tai osaksi koneeseen”, kuvaa toimitusjohtaja ja Maviteknik Oy:n toinen omistaja Esa Kohtamäki metalliteollisuudelle alihankintaa tekevän yhtiön liiketoimintaa Humppilassa.

    Maaseudun Tulevaisuus selvitti maaseutumaisissa kunnissa toimivien yritysten 50 eniten liikevaihtoaan kasvattanutta yritystä suurpainoksessaan 19. lokakuuta.

    Liikevaihtonsa viime vuonna 12,7 miljoonaan euroon 2,3-kertaistanut Maviteknik Oy nousi MT:n listalle.

    Yritys kuuluu Samet Group -konserniin, jonka toinen yhtiö Samet Oy toimii Janakkalan Tervakoskella. Kanta-Hämeessä toimivan yrityskaksikon yhteenlaskettu liikevaihto on noin 14,5 miljoonaa euroa.

    Maviteknikin päätuotteena ovat koneikot, putkista taivutetut koneen osat, joita käytetään esimerkiksi polttoaineen, veden ja öljyn käsittelyyn.

    Yhtiö valmistaa myös muita hydrauliikkaa ja sähköasennuksia sisältäviä koneita ja laitteita. Omana tuotteena on Hese-työkone­järjestelmä – perälevyjä lanoista tiehöyliin.

    Kohtamäen mukaan tuotteista suurin osa menee vientiin, kotimaahan jäävien toimitusten osuus myynnistä on 15–20 prosenttia.

    ”Tämä on globaalia liiketoimintaa. Viimeiset toimitukset ovat menneet Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Kaukoitään.”

    Asiakkaina on suomalaisia nostolaite ja kone- ja laitevalmistajia, jotka toimivat maailmalla. Yhtiö ei julkista alihankinnan asiakkaitaan.

    Viime vuoden liikevaihdon nopean kasvun taustalla on Kohtamäen mukaan ”hyvä veto maailmanmarkkinoilla”, erityisesti yhtiön yhden pääasiakkaan isot toimitukset.

    Vuonna 2018 kasvu on selkeästi tasoittunut kantahämäläisessä yrityksessä. Konsernina yhtiön liikevaihto ehkä hieman laskee viime vuodesta, toimitusjohtaja Kohtamäki ennustaa.

    Liikevaihdon kasvun myötä Maviteknikin käyttökatekin parani huomattavasti viime tilikaudella. Liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja kuvaavaa käyttökatetta kertyi 1,5 miljoonaa euroa.

    Alma Talent Tietopalveluiden tulosanalyysin perusteella Maviteknikin tuloskunto on ollut pitkän ajan tarkastelussa erinomainen.

    Viime tilivuonna yhtiön nettotulos lähes kolminkertaistui 1,1 miljoonaan euroon. Viiden viimeisen tilikauden yhteenlaskettu nettotulos on ollut 2,8 miljoonaa euroa.

    Yhtiö työllistää konsernina 52 henkilöä.

    Samet on tunnettu kuparituotteiden valmistaja, mutta nykyisin pääosa tuotteista tehdään teräksestä, niin hiiliteräksestä kuin ruostumattomasta ja haponkestävästä sekä alumiinista. Kohtamäen mukaan valmistusta on ollut jo 1960-luvulta lähtien.

    Kohtamäki ja hänen yrityskumppaninsa Olli Kokko ostivat Maviteknikin vuonna 2008. Janakkalassa toiminta siirtyi yrityskaupalla nykyisille omistajille vuonna 2002.

    Vuodesta 2004 toimintaa on harjoitettu Tervakoskella kunnan teollisuusalueelle rakennuttamassa hallissa, jonka yhtiö on myöhemmin lunastanut omaksi.

    Nykyisin pääosa tuotteista tehdään teräsputkista, hiili­teräsputkista tai haponkestävästä tai alumiinista.

    Yhtiön tuotantotilat Janakkalassa ja Humppilassa alkavat tulla vastaan.

    ”Tilat eivät ihan riitä nykyiseen kysyntään ja neuvotteluja mahdollisesta laajennuksesta on käynnistetty”, Kohtamäki kertoo.

    Henkilöstön palkkaaminen on oma haasteensa. Metalli­teollisuudessa tarpeen ovat koneenrakennuskuvien lukutaito ja ammatillinen osaaminen valmistuksessa.

    ”Asenne ja tekemisen halu vievät jo pitkälle.”