Venäjän raiteilla rullaamiljoona tavaravaunua
Vaunujen koko valitaan rahdin mukaan. Paperi on kevyttä, joten sitä pakataan suurimpiin vaunuihin. Pienimpiin ja vanhimpiin vaunuhin lastataan metallia. Tämä on paperivaunu. Lastausta valvovat Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Anssi Laakkonen ja KLY-terminaalin työnjohtaja Esa Hämäläinen. Mikko Mela Kuva: Viestilehtien arkistoKOUVOLA (MT)
Suomen ja Venäjän rautatiekuljetuksissa on melkoinen mittakaavaero.
Suomen rautateillä rahtia kulkee noin kymmenessätuhannessa vaunussa. Venäjällä vaunuja on miljoona. Suomessa junalla pääsee noin 250 paikkaan. Venäjällä pysäkkejä on 3 000.
Rahtiliikennettä Venäjälle operoivalla Freight One Scandinavialla pyörii Suomessa yhtäaikaa 400–500 vaunua. Venäläisellä yhteistyöyrityksellä PGK:lla on noin 215 000 vaunua.
”Rautatiet ovat Venäjällä yleisin tapa kuljettaa tavaraa. Niiden markkinaosuus rahdin kuljetuksessa on lähellä 80 prosenttia. Siksi rautatiet ovat maan selkäranka”, johtaja Päivi Minkkinen VR:ltä sanoo.
Rataa ja rautatiekulttuuria on jäänyt Neuvostoliiton perintönä.
”Venäjällä rakenne on perua siitä, että ne, joilla oli paljon tavaraa, hankkivat itse vaunut. Yleensä tehdaspaikoille menee rata”, Freight One Scandinavian toimitusjohtaja Anssi Laakkonen kertoo.
Niistä venäläisistä vaunuista muutama on nyt parkissa ratapihalla Kouvolassa. Karkean näköisiä ovat. Vaunuja yhdistävä koukku on kolme kertaa länsimaista jykevämpi. Ja näyttää valuraudalta. Mutta jarrumiehelle on tehty pieni katos vaunun päähän.
”Kaikki maali, mikä vaunussa kiiltää, tuo lisää senttejä rahtiin. Kun 20 vuotta joka toinen päivä ajetaan trukilla tavaraa sisään, niin kyllähän se kuluu”, kommentoi Laakkonen ulkonäköä.
Vaunu on tarkoitettu paperin vientiin eikä missikisoihin. Ja se on hyvässä kunnossa.
”Näissä on jarrut kunnossa, eikä tänne tule asbestivaunuja.”
Mutta vaunut voivat tulla mistä päin vain ja niissä on voinut olla mitä vain. Rahti on voinut olla karheaa, eikä kukaan siivoa ylimääräistä. Siksi vaunut pitää putsata huolella.
”Paperi on bulkkirahdista herkintä. Jos pultti lattiassa menee läpi, voi koko rulla olla pilalla. Jos vaunussa on viimeksi ollut laastia, se on siivottu juuri ja juuri sen verran, että se kelpaa. Eikä se riitä paperille”, Laakkonen kuvaa.
PKG eli Ensimmäinen kuljetusyhtiö on suurin venäläisistä vaunuyhtiöistä. Toiseksi suurimmalla yhtiöllä on 150 000 vaunua. Sen nimi on Toinen kuljetusyhtiö.
”Yhdelläkään suomalaisella yrityksellä ei ole hallinnassa yli 1 500:aa vaunua.”
Jos ajatellaan, että kaikista maan vaunuista viisi prosenttia on yhtä aikaa huollossa, on yhtä aikaa remontissa 50 000 vaunua.
Kantaa uudistetaan huonoimmasta päästä tuhansilla vaunuilla vuodessa. Suomessa ei tehdä vaunuja Venäjän markkinoille.
Laakkonen arvioi, että Venäjän rautateillä on töissä satoja tuhansia ihmisiä.
Rautatierahdissa on tärkeää erottaa veto ja vaunut. Freight One Scandinavia on logistiikkayhtiö, joka välittää rahtia junanvaunuissa, mutta vetureita sillä ei ole. Vetopalvelut ostetaan VR:ltä, ja Venäjällä tuotannon hoitaa PKG.
Laakkosen mielestä veturit saavat ollakin valtion omistamia.
”Suomen kokoisessa maassa veto on luonnollinen monopoli, sillä suurimmassa osassa maata tavaravirrat ovat yksityiselle liian pieniä. Reitti Kouvolan ja Vainikkalan kautta itään olisi kannattava, mutta reitti on täynnä. Uudet yksityiset rautatieyritykset tuskin rakentaisivat omia raiteita.”
Tammikuussa koko idänliikenne oli tukossa, sillä venäläisturisteja tuovan Allegron vuoroja tihennettiin. Tavaraliikenne väisti ja tavaravaunuille etsittiin väliaikaista parkkirataa Pieksämäeltä saakka.
Venäjälläkin valtio omistaa veturit ja rautatiet. Molempia operoi Venäjän rautatiet. Se omistaa Minkkisen arvion mukaan 99 prosenttia vetureista.
Venäjän rautatiet on itsenäinen yhtiö. Siksi se voi päättää itse uusista ratahankkeista.
”Päätökset ovat nopeampia kuin Suomessa. Täällä ne ovat poliittisia päätöksiä, joita edeltää yhteiskunnallinen keskustelu”, VR:llä Venäjästä ja kansainvälisistä toiminnoista vastaava Minkkinen sanoo.
Parhaillaan Pietarin pohjoispuolelle rakennetaan rataa tavaraliikenteelle. Nykyinen päärata jää matkustajaliikenteelle.
Laakkonen kehuu Venäjän rautatiekulttuuria.
”Kaikelle on selkeä listahinta. Kun vaunut ovat ratapihalla, ei niiden järjestystä voi vaihtaa. Siksi kaikki ovat tasavertaisia.”
Suurta tekniikkaa vaunujen seuraamiseen ei tarvita. Ne kirjataan, kun ne saapuvat perille. Pysäkkien välillä ei ole niin väliä, missä vaunu on.
”Kyllä ne sieltä perille tulevat lopulta. Eivät vaunut raiteilta mihinkään häviä.”
Paljon omaisuutta yksityistettiin Neuvostoliiton romahdettua, mutta ei ratoja. Niitä on aivan liian paljon, jotta niitä kannattaisi yksityistää.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
