Metsästä taas talouden veturi
Talouden matalapaine tuntuu jämähtäneen pysyvästi Suomen ylle. Lisäksi sekä kuluttajien että teollisuuden odotukset ovat viimeisimpien selvitysten mukaan synkentyneet entisestään.
Tilastokeskuksen luottamusindikaattoreiden mukaan suomalaisten kuluttajien luottamus taloutta kohtaan laski jyrkästi syyskuussa.
KL-indeksin mukaan pk-yritysten odotukset ovat laskeneet vuoden alimmalle tasolle. Synkimmät odotukset olivat teollisuudessa ja rakentamisessa. Tilausten, tilauskannan ja tuotannon ennakoidaan supistuvan tulevina kuukausina
(KL 29.9.).
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamusindikaattorissa kaikkien alojen luottamusta mittaavat indikaattorit olivat laskussa.
Tilanne ei näytä hyvältä myöskään euroalueella. EU-komission mukaan kuluttajien ja liike-elämän usko talouteen oli syyskuussa alimmillaan viime vuoden marraskuun jälkeen.
Perinteisen talousopin mukaan valtion pitäisi matalasuhdanteessa elvyttää taloutta. Talouden matalapaine on jatkunut jo niin pitkään, ettei elvytykseen enää ole merkittävästi varaa.
Toisaalta Suomen hallitukset ovat vuodesta 2008 lähtien elvyttäneet taloutta kymmenillä miljardeilla euroilla. Velkaantuminen ei ole kuitenkaan ollut perinteistä elvyttämistä. Se on suurelta osin ollut niin sanottua syömävelkaa, sitä ei ole käytetty investointeihin.
Nykyinen ja edellinen hallitus ovat pyrkineet hidastamaan velkaantumista menoleikkauksilla ja verojen kiristyksillä. Valtion säästötoimet ovat kuitenkin painottuneet verotuksen kiristämiseen, koska leikkaukset ovat suurelta osin kohdistuneet kuntien valtionosuuksiin. Ekonomistien mukaan verotusta ei voi enää kiristää.
Perimmäisenä syynä Suomen talousvaikeuksiin pidetään kilpailukyvyn romahtamista, koska palkkojen nousu on ylittänyt tuottavuuden kasvun.
Kilpailukyvyn palauttaminen
ei onnistu hetkessä, mutta jotakin on jo tehty. Yritysten kustannuksia on laskettu muun muassa poistamalla Kela-maksu, keventämällä yhteisöveroa ja tuloratkaisut ovat olleet erittäin maltillisia. Eläkeiän nostamisella pyritään ensisijaisesti siihen, ettei eläkemaksuja tarvitse nostaa.
Monet päätetyt toimet vaikuttavat viiveellä. Ainakaan vielä ei teollisuudessa ole nähtävissä investointibuumia. Poikkeuksena on metsäteollisuus, jossa investointeja on tehty ja suunnitellaan uusia. Auringonlaskun alana pidetylle alalle näyttää olevan koittamassa uusi kevät.
Hyvät uutiset kertovat siitä, että metsäteollisuudella on hyvät mahdollisuudet nousta jälleen kerran Suomen talouden veturiksi.
Metsien mahdollisuudet on tiedostettu myös maan hallituksessa. Tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden edelläkävijä. Tavoite on hyvä, mutta sen toteuttaminen ei onnistu ilman konkreettisia tekoja.
Biotalouden perusedellytys on, että puuta riittää teollisuuden käyttöön ja puut saadaan tehtaille. Biotalouden juuret ovat syvällä maaseudulla. Ilman elinvoimaista maaseutua biotalousstrategia ei toimi. Suuret investoinnit edellyttävät myös toimivia liikenneyhteyksiä. Alempiasteinen tiestö on jo sellaisessa kunnossa, että puukuljetukset ovat vaarassa.
Biotalousstrategian toteuttaminen on tärkeydestään huolimatta jäämässä monen muun hankkeen kanssa seuraavan hallituksen tehtäväksi. Biotalous pitää nostaa tulevassa hallitusohjelmassa kaikilla hallinnonaloilla kärkihankkeeksi. Mahdollisuuteen on nyt tartuttava tosissaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
