Kela varoittaa kuntia 200 työttömyyspäivän ylittäneistä – valtio karhuaa kunnilta yli 400 miljoonan maksuja

Vuokko Ryytty johtaa Oulun Konttia, jossa on laaja valikoima kierrätettyjä kirjoja. Työttömät työllistyvät te-toimiston palkkatuella Konttiin yleensä puoleksi vuodeksi. Kuva: Maiju Pohjanheimo

Kuva: Jukka Pasonen

Kunnat saavat jatkossa etukäteistiedon Kelalta, kun työtön lähestyy 300 päivän raja-aikaa. Kunnat maksoivat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta Kelalle takaisin 426 miljoonaa euroa. Kuntien "sakkomaksut" ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Kunnat ovat halunneet tietää Kelalta, keitä ovat riskivaarassa olevat, 300 työttömyyspäivää lähestyvät henkilöt. Kunnat haluaisivat puuttua ja aktivoida pitkäaikaistyöttömyysvaarassa olevia henkilöitä, ennen kuin kunnat itse joutuvat maksamaan puoliosuutensa heidän työttömyystuestaan.

Kuntaliiton kuntatalousyksikön apulaisjohtajan Reijo Vuorennon mukaan kunnat ovat vaatineet tietoja jo 200 työttömyyspäivän jälkeen pystyäkseen puuttumaan työttömän tilanteeseen ajoissa.

Kelan lakimies Eeva Vartio kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle Kelan lähettäneen kunnille helmikuussa ensimmäiset listat henkilöistä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 200 päivältä työttömyyden perusteella. Samaten Kela informoi kuntia henkilöistä, jotka saavat työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.

Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen perustuu aina lakiin. Vuoden alusta voimaan tullut lainmuutos mahdollisti Kelalle oikeuden luovuttaa kunnille tietoja työttömyysetuutta saaneista henkilöistä.

Pitkäaikaistyöttömistä koituu yhä suurempi kustannus kunnille, jotka maksavat työttömyystuesta puolet takaisin Kelalle 300 työttömyyspäivän jälkeen. Kuntien valtiolle pulittamat "sakkomaksut" nousivat viime vuonna jo lähes 426 miljoonaan euroon.

Rahaa kunnissa alkoi palaa kiihtyvään tahtiin, kun työttömyysturvalain muutoksella vuoden 2015 alussa pitkäaikaistyöttömäksi arvioitiin aiemman 500 päivän työttömyysputken sijasta 300 työttömyyspäivää. Kasvu on jatkunut, kun valtio ja kunnat eivät ole työllisyystoimin onnistuneet työllistämään ja pitkäaikaistyöttömyys on vain kasvanut.

Työmarkkinatukikielellä tätä kunnan osuutta kutsutaan "kunnan osarahoittamaksi työmarkkinatueksi". Vuorennon mukaan on avainkysymys saada tietää ajoissa, ketkä työttömistä ovat tulossa kunnan maksettaviksi. Tämä joukko on kasvava.

Kela maksaa työttömyystuen kokonaisuudessaan 300 työttömyyspäivään saakka. Sen jälkeen kunta maksaa työttömyyspäivärahoista puolet takaisin Kelalle ja 1 000 päivän jälkeen osuus nousee 70 prosenttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan tammikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 121 800, mikä on 1 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 70 800 ja naisia 51 000.

Lue koko juttu Maaseudun Tulevaisuudesta keskiviikkona 1.3.2017.

Lue myös:

Pesti pitkän työttömyyden jälkeen tuo tekemisen ilon ja rytmiä elämään – "Sitä ei voi rahalla mitata"