Sote-yhteisöt yt-neuvottelevat ja säästävät

Kuva: Jukka Pasonen

Kuntayhtymien rahat ovat loppu. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä aloitti tällä viikolla yhteistoimintaneuvottelut säästääkseen menoissaan 15 miljoonaa vuosittain. Kymenlaaksossa Kymsotessa yt-neuvottelut päättyivät juuri. Etelä-Savossa Essote on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut.

Taustalla kussakin on tiukka talous. Päijät-Hämeessä arvioitu henkilöstön vähennystarve on 250 henkilötyövuotta, Kymsotessa vähentämistarve on 429 henkilöä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Essoten yt-neuvottelut koskevat nyt kaikkea toimintaa ja koko henkilöstöä. Etelä-Savon Essotessa haetaan noin yhdeksän miljoonan euron säästöjä.

"Tarkoitus on tarkastella muun muassa organisaatiorakenne, palveluverkko, sopimukset ja sopimusohjaus, toimitilat, hankkeet ja projektit sekä tukipalvelut. Hallinto- ja tukipalvelujen osalta pyritään 50 henkilötyövuoden vähentämiseen. Muun organisaation osalta haetaan säästöjä niin, että pysyvää kustannussäästöä henkilöstö- ja muissa kuluissa saadaan yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa", muutosjohtaja Sami Sipilä kertoo.

Kunta- ja hyvinvointiyhtymillä ei ole varaa pitää nykyistä henkilöstöään ja samalla hallitusohjelmakirjaukset toteutuessaan velvoittavat kuntia ja kuntayhtymiä lisävelvoitteilla.

"Kuntien omat raportoinnit alkuvuodesta kertovat, että menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin", Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.

Työttömyys on ollut laskussa, ja tältä vuodelta odotettiin, että verotulot kasvaisivat noin viisi prosenttia. Kertymä on Punakallion mukaan jäänyt odotuksista, ja koko vuoden tulokertymän kasvuksi odotetaan kunnissa olevan 2–3 prosenttia.

Punakallion arvion mukaan kunnallisveroa korotetaan ensi vuonna 80–90 kunnassa. Kuntatalous eriytyy menestyviin ja heikompiin kuntiin. Maantieteellisesti heikosti menevät kunnat eivät ole keskittyneet itään, pohjoiseen tai länteenkään. Koon perusteellakin on hajontaa: on sekä hyvin että huonosti meneviä pieniä kuntia.

Tekniset ilmoitusongelmat tulorekisterissä ovat myös vaikeuttaneet kunnallisveron kertymän ennustamista. Kuntaliitto laski kuluvan vuoden kunnallisveron kertymäennustetta tältä vuodelta 400 miljoonalla eurolla. Tulorekisteri on valtiovarainministeriön hanke, ja työnantajat syöttävät siihen verotilitykset maksetuista palkoista. Kertymävaje tältä vuodelta on jo 400 miljoonaa euroa ja Kuntaliiton mukaan se voi yhä kasvaa.

Kyse on verotulojen jaksotukseen liittyvä ongelma. Kuntaliitossa arvioidaan, että ilmoitusongelmalla ei lopullisesti ole vaikutusta kuntien tuloon, vaan työnantajien omaveroon verottajalle maksamat tuloverojen tilitykset valtiolle ja kunnille tulevat aikanaan.

Lue lisää: "Kuntarahoista puuttuu 150 miljoonaa euroa"