Maatalouskaupan vapauttamisesta väännetään WTO-kokouksessa

WTO:n 10. ministerikokous alkoi Nairobissa tänään tiistaina ja jatkuu perjantaihin joulukuun 18. päivään saakka. Kokouspaikkana on Kenyatta International Convention Center. Kuva: Jukka Koivula

NAIROBI, KENIA (MT)

Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksen päätavoitteena on saada aikaan poliittinen sopimus maatalouskaupan erilaisten vientitukien lopettamisesta.

"Vientituki ei ole meille Suomessa suuri asia, sillä EU on poistanut vientituet jo lähes kokonaan. Muut maat, jotka käyttävät erilaisia muita vientikilpailuun vaikuttavia asioita, kuten vientiluottoja, ovat nyt keskiössä kun ratkaisua sorvataan", MTK:n maatalousjohtaja Seppo Kallio toteaa kokouspaikalta Nairobista, Kenian pääkaupungista.

Valtionkauppayritykset sekä ruokaturva ovat myös tärkeä osa sopimuskokonaisuutta.

"Ajatuksena on, että kehitysmaat voisivat ostaa ruokaa omilta markkinoiltaan tiettyyn takuuhintaan. Tällöin kyseessä olisi tietynlainen maataloustuen muoto", Kallio kommentoi.

"Kehitysmaiden omaa maataloutta pitää pystyä kehittämään, mutta siitäkään ei saa tulla uusi suuri tukielementti, joka vaikuttaisi maatalouden markkinahintoihin."

Kallion mielestä neuvotteluiden lopputuloksena ei voi olla yksipuolinen vientitukien poisto, jos muut vientikilpailun muodot säilyvät.

"Kaikki neljä osa-aluetta: vientituet, valtionkauppayritykset, ruokaturva sekä vientiluotot, täytyy jollakin tavoin sisällyttää ratkaisuun. Jotain joustoa voi olla ruokaturvan osalta."

Kenian presidentti Uhuru Kenyatta totesi kokouksen avauspuheessaan, että maatalous on hyvin tärkeä asia Afrikalle. Kenyattan mielestä maatalouskauppaa on vapautettava.

"Tilanne maatalousneuvotteluiden osalta on kokouksen alussa vielä täysin auki. Mutta jos hyvää halua on, voidaan asiassa päästä järkevään kompromissiin", Kallio sanoo.

Maailman kauppajärjestön WTO:n järjestyksessään kymmenes ministerikongressi käynnistyi tänään tiistaina Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Kyseessä on samalla järjestön 20-vuotisjuhlakokous.

Nairobin WTO-kokouksen alkua varjostaa muun muassa se, että Yhdysvallat ilmoitti halunsa lopettaa Dohan kierros kokonaan.

162 maan pitäisi päästä viikonloppuna sopuun paitsi maataloudesta, myös siitä, miten WTO-järjestelmää jatkossa kehitetään, ja miten Dohan kierroksessa päästään eteenpäin.

Lisäksi kehitysmaiden aseman parantaminen on esillä.

"Monenvälinen kauppajärjestelmä on sinänsä ollut hyvä järjestelmä, että se koskee kaikkia, jotka ovat mukana. Nyt on meneillään valtava määrä kahdenvälisiä neuvotteluita, jotka ovat yhtä lailla haastavia", Kallio sanoo.

Kallion mukaan Venäjän rajan sulkeutuminen ja maitotuotteiden viennin romahtaminen on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeitä toimivat kansainväliset kauppajärjestelmät ovat Suomelle.

Suomi rahoittaa maailman köyhimpiä maita 10 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2020.

Suomen tuki myönnetään Enhanced Integrated Framework (EIF) -nimiselle ohjelmalle.

EIF on 51 kehitysmaan, 8 kansainvälisen järjestön ja 23 avunantajamaan yhteinen ohjelma, joka tukee vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maat) kauppasektoreiden kehittymistä ja integroitumista kansainväliseen talousjärjestelmään.

"Suomen 10 miljoonaa suhteessa 90 miljoonan dollarin kokonaissummaan on erittäin merkittävä osuus. Myös Ruotsi ja Norja osallistuvat erittäin vahvalla panoksella köyhimpien maiden tukemiseen", Suomen Geneven pysyvä edustaja, suurlähettiläs Päivi Kairamo toteaa.