Kaupungistumiselle ei näy vastavoimaa
OULU (MT)
Talous ja ekologia määräävät tahdin maakuntien ja koko Suomen kehittämisessä. Kolmas ”aluekehityksen ajuri” on kaupungistuminen.
Halu muuttaa aluerakenteet ”aitoon urbaaniin tilaan” on monille sekä keino että päämäärä. Oulun yliopiston professori Sami Moision mukaan tälle kehitykselle ei ole näkyvissä vastavoimaa.
Hallinnon muotoutumisessa jää jonkun verran sentään riippumaan seuraavan hallituksen kokoonpanosta.
Suuri kysymys on, miten vastuu jakautuu maakuntien ja suuralueiden kesken.
”Isot kaupungit pyrkivät varmasti ottamaan osan maakuntien tehtävistä.”
Sekä talouden että ekologian valta epäilyttävät Moisiota.
Pohja talouden määräävälle asemalle on saatu meille muutamilta amerikkalaisilta huippukonsulteilta, jotka ovat onnistuneet levittämään ajatuksensa yleisiksi käsityksiksi.
”Meilläkään ei enää puhuta sosiaalipolitiikasta investointina kuten vielä jokunen vuosikymmen sitten. Nyt se on kuluerä, jota sopii leikata.”
Sama ajattelu hallitsee myös aluepoliittisia ratkaisuja.
Aikaisemmin alueita pyrittiin samankaltaistamaan. Nyt monipuolisia elinkeinoja uskotaan kasvavan vain pienelle alueelle lähinnä pääkaupunkiseudun lähelle.
”Eri aikojen ajattelussa näkyy voimakas ero”, Moisio sanoo.
Ajattelun muutos on erityisen selvä tulevaisuusselonteossa 2013. Siinä jopa kulttuuri määritellään talouden kautta.
Ekologisuus on talouden määräämisvallan jatketta.
Moisio huomauttaa, että esimerkiksi ilmastonmuutosta käytetään eri päätösten perusteena hyvin joustavasti.
Urbanisoituminen ja ”riittävän suurien massojen kokoaminen” kaupunkikeskuksiin ei saa Moisiolta hyvää arvosanaa.
”Suomea ei saa verrata Yhdysvaltain länsirannikkoon. Ei meillä ole vastaavia väestömääriä. Meidän vahvuutemme ovat toiset.”
Moisio puhui Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulussa.
JOUKO RÖNKKÖ
Isot kaupungit
pyrkivät
varmasti ottamaan osan maakuntien tehtävistä.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
