Uusi vuosi, vanhat velat
uutistausta
Vuoden vaihtuessa hiljentyi eurokriisi välirauhaan.
Tuoreimman Kreikka-pelastuspaketin jälkeen korkomarkkinat rauhoittuivat. Frankfurtin pörssi päätyi vuonna 2012 lähes 30 prosenttia plussalle. Dax-indeksi nousi kiivaammin kuin kertaakaan vuoden 2003 jälkeen.
Sijoittajat tuntuvat nyt uskovan Euroopan keskuspankin takauspuheisin: euron ei anneta kaatua. Kaikki kääntyy vielä parhain päin.
Vaikka kaikki Kreikan tukitoimet myös virallisesti muutettaisiin lahjoituksiksi, silti ei itse velkakriisi ole kadonnut minnekään.
Euroalueen talousveturina jatkaa edelleen Saksa. Liitotasavallan 30 suurinta pörssiyritystä tarjoavat heti vuoden alussa yhteensä 7 000 uutta työpaikkaa.
Valuutta-alueen toiseksi suurimman talouden Ranskan työttömyys on kasvussa ja nyt pahimmillaan 16 vuoteen. Kolmanneksi suurimman talouden Italian valtionvelka komeilee jo yli kahden biljoonan euron lukemissa.
Euroalueen neljänneksi suurimman kansantalouden Espanjan julkinen velkaantuminen nousi viime vuonna uuteen ennätykseen. Espanjan keskuspankin mukaan julkisen velan määrä, 817 miljardia euroa, vastaa 77,5 prosenttia maan kokonaistuotannosta. IMF:n arvioi osuuden nousevat tätä vuonna 90 prosenttiin.
Kaikkiaan euromaat ottavat vuonna 2013 uutta velkaa – entisten päälle – yhteensä 250 miljardia euroa. Summa on nelinkertainen verrattuna kriisiä edeltävään aikaan, vuoteen 2007.
EU:n komission talousennusteet ovat keskeisessä asemassa päättäjien muodostaessa käsitystä eurokriisin suunnasta. Ennuste on ikävä kyllä kaikkea muuta kuin tarkka.
Komissio ennusti alkuvuonna 2011, että Kreikan bruttokansantuote taantuu 3,5 prosenttia. Todellisuudessa Kreikan talous romahti yli seitsemän prosentin alamäkeen. Vuonna 2012 oli maan talouden määrä kääntyä jo kasvuun. Tosiasiassa miinusta kertyy noin kuusi prosenttia.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF analysoi 28 teollisuusmaan julkisen talouden tiedot. IMF:n mukaan valtion leikatessa menojaan maan kansantuote alenee kertoimella, jonka suuruus on keskimäärin 1,3.
Komissio käytti vuoden 2012 talousennusteissaan niin sanottuna fiskaalisena kertoimena lukua, joka on alle puolet siitä mihin IMF:n selvitys päätyi. Näin euroalueen valtiojohtajat ja EKP:n asiantuntijat saavat komissiolta kriisimaiden todellista tilaa paremman ennusteen.
Jos komission ennusteen laskentatapa korjattaisiin lähemmäs todellisuutta vastaavaksi, niin virallisen euron pelastusstrategian poliittinen uskottavuus joutuisi kyseenalaiseksi.
Löytyykö kaiken surkeuden keskellä lainkaan voittajia?
Kyllä löytyy. Suuret hyväkuntoiset yritykset saavat nyt lainaa edullisemmin kuin koskaan. Royal Bank of Scotlandin mukaan maksoivat vähäisen riskiluokituksen yritykset vuonna 2012 sijoittajille 3,4 prosentin korkoa. Sijoittajien puntarissa ovat hyvät firmat paljon luotettavampia velkakumppaneita kuin valtiot. Halpakorkoista sijoituspääomaa tulee olemaan myös vuonna 2013 tarjolla runsaasti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
