MTK sanoutui irtihallituksen 141-tavoitteista
Valtion ja tuottajajärjestöjen neuvottelut Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatalouden kansallisen 141-tuen tavoitteista katkesivat keskiviikkona. Yhteistä näkemystä ei saatu aikaan.
Hallituksen neuvotteluissa esittämät tavoitteet on valmiiksi tingitty niin alas, että tarvitaan muita toimia Etelä-Suomen maatalouden jatkumisen turvaamiseksi, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo. Yksi osakeino voisi olla energiaveron palautuksen leikkausaikeiden peruminen.
Hallituksella on nyt lain mukaan oikeus yksin määritellä 141-tavoitteet. Valtioneuvosto päättää niistä tämän kuun aikana.
Valtio ja tuottajajärjestöt ovat olleet eri mieltä ennen muuta ratkaisun rahamääräisestä tasosta sekä hallituksen aikomuksesta korvata maidon ja nautojen tuki EU:n maksamalla cap-tuella. Tuottajat pelkäävät tukien kokonaismäärän pienenevän. Erityismurheena ovat siat ja siipikarja, joiden tukia on kuluvalla 141-kaudella leikattu eniten.
Yhteisellä linjalla valtio ja tuottajat olivat nuorten ja investointien tukemisesta sekä jatkon hakemisesta luopumistuelle.
Sen sijaan tulotuissa näkemyserot olivat suuret, Marttila sanoo. Hänen mukaansa hallitus lähtee neuvotteluihin jo valmiiksi riittämättömillä tavoitteilla.
”Hallituksella puntti tutisee komission edessä.”
Marttilan mielestä hallituksen tavoitteiden vaatimattomuus jättää sijaa myös epäilylle, että valtiontalouden säästöjä yritetään siirtää komission kontolle.
Maa- ja metsätalousministeriössä 141-valmistelua johtava valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) pitää epäilyä aiheettomana. ”Säästöt ovat aivan eri asia. Nyt neuvotellaan tosissaan siitä, mitä keinoja meillä on käytettävissä.”
Etelä-Suomen kansallisesta tuesta säädetään Suomen EU-liittymissopimuksen artiklassa 141. Artjoen mukaan hallituksen aikeet märehtijöiden tukien siirroista capiin perustuvat nimenomaan 141-artiklaan.
”Artiklassa sanotaan, että ensin on käytettävä täysimääräisesti hyväksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mahdollisuudet.”
EU:n maatalousuudistus lisää mahdollisuuksia sikäli, että aiempaa suurempi osuus EU:n cap-tuista voidaan sitoa tuotantoon – tai oikeammin tuotannontekijöihin, kuten eläinmäärään. Rahaa muutos ei tuo lisää, vaan sitä voidaan vain jakaa uudella tavalla.
”Mutta tukien siirto tuo vastaavasti pelivaraa muualla”, Artjoki perustelee.
Hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa halua määritellä mahdollisia muutoksia. ”Niistä neuvotellaan komission kanssa.”
Tuotantoon sidottujen cap-tukien osuus on Suomessa nyt 10 prosenttia. 2015 osuutta saa kasvattaa 15 prosenttiin ja ylikin, jos siitä sovitaan komission kanssa.
Uudet tukimahdollisuudet on otettu huomioon ennenkin, Artjoki sanoo. ”Esimerkiksi lfa-tuen korotus otettiin aikanaan huomioon 141-ratkaisussa.”
Marttila kyseenalaistaa komission ja hallituksen linjan 141-tuen vähittäisestä alenemisesta.
”Ei sellaisesta puhuta 141-artiklassa mitään. Tukea voidaan maksaa, kun Suomen maataloudella on EU:hun liittymisestä aiheutuvia vakavia vaikeuksia. Vaikeudet eivät ole vähentyneet, vaan EU:n maatalouspolitiikka on tuonut niitä lisää!”
Kun hallituksella ei näytä olevan tahtoa asian hoitamiseen, Marttila perää komissiota kantamaan vastuuta:
”Komission tehtävä on turvata maatalouden jatkuminen EU:n joka kolkalla. Tässä sillä on tilaisuus näyttää, että se myös tekee niin.”
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
