Suomalaisten pitäisilisätä kuitujen syöntiä
Kuitua pitäisi saada päivittäin vähintään 25–35 grammaa, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan professori Mikael Fogelholm. Hän viittasi tällä viikolla julkistettaviin uusiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.
Täysjyväviljan suositteleminen vaaleaksi puhdistetun viljan sijasta ja vihannesten käyttö näkyvät uudessa ruokapyramidissa, Fogelholm paljasti viime viikolla. Hän puhui Helsingissä järjestetyssä Vaasan leipäseminaarissa.
Tutkimusten mukaan kuidun saannilla on vahva yhteys hyvään terveyteen. Yksi tärkeistä kuidun lähteistä on täysjyvävilja.
Tutkimuspäällikkö Marika Lyly Vaasan Oy:stä sanoo, että noin kaksi kolmannesta suomalaisten päivittäisestä kuidusta tulee leivästä ja loput muista ruoka-aineista.
Leivän monien hyvien ominaisuuksien vastapainona Fogelholmilla on myös pieni kriittinen varauma leivän sisältämään suolaan.
Suolaan suhtautuu kriittisesti myös laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Hän muistuttaa, että leivän ohella suolaa on myös suomalaisten tyypillisesti käyttämissä leivänpäällysteissä, kuten juustoissa ja lihaleikkeleissä.
Lylyn mukaan vielä viisi vuotta sitten suomalaiset saivat viidesosan suolastaan leivästä.
Sen jälkeen teollisuus on pystynyt vähentämään suolan käyttöä leivässä ja markkinoille on tullut muun muassa täsmätuotteita, joista suolaa on vähennetty merkittävästi.
”Tuoreleivän puolella on edelleen haastetta”, Lyly myöntää.
Leipä on ruokavaliossa kuidun ohella merkittävä imeytyvien hiilihydraattien lähde, mutta niitä saadaan myös muista ruoka-aineista.
Fogelholm ei täysin allekirjoita sitä, että suomalaisten viime vuosien lihominen olisi pelkästään hiilihydraattien aiheuttamaa, niin kuin on syytetty.
Sadan vuoden aikana suomalaisten ravinnossa hiilihydraattien osuus on nimittäin vähentynyt yli 60 prosentista nykyiseen noin 40 prosenttiin.
”Ikinä ei ole Suomessa syöty niin vähän hiilihydraatteja kuin nyt”, Fogelholm sanoo.
Fogelholm on huolissaan siitä, että terveellinen syöminen usein koetaan tylsäksi. Hän peräänkuuluttaa Tanskan esimerkin mukaan huippukokkeja ja ravitsemusasiantuntijoita yhdessä miettimään, miten edistetään terveellistä ruokavaliota.
Fogelholm ei usko, että väestön terveysongelmia ratkaistaisiin erikoistuotteilla. Tavallisen ruuan pitäisi olla entistä kiinnostavampaa.
Toisaalta ihmisellä ei tarvitse olla täydellistä ruokaohjelmaa. ”On monta tapaa päästä hyvään ruokavalioon.”
Suomessa käytetään noin 11 prosenttia tuloista ruokaan. Fogelholmin mielestä sen mukaan laskien kaikilla pitäisi olla varaa terveelliseen ruokavalioon.
”Kyse on arvostuksista. Olisi hyvä, että ruokaa arvostettaisiin enemmän. Nyt kaupan tapa markkinoida ruokaa luo halpamarkkinat.”
”Jos on tietämystä ja osaamista, suurimmalla osalla on varaa syödä. Jos ei ole ruuanlaittovalmiuksia, on vaikea valita kasviksia ja valmistaa niitä. Myös ajankäyttö voi vaikuttaa”, arvioi Lyly.
Ongelmia terveelliseen syömiseen on voinut syntyä myös siitä ruokailutapojen muutoksesta, että säännöllisen ateriarytmin sijaan nykyisin noin 40 prosenttia päivän ravinnonsaannista tulee välipaloista.
”Jatkuva laidunnus” saa Fogelholmin mukaan aikaan sen, että on vaikea hahmottaa, mitä syödään.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
