Presidenttikohautti vastapuheensa jälkeen
SIMONKADULTA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe ei jäänyt vaille huomiota. Uutisnälkäiselle medialle puheen sanomalla mässäily sujui rutiinilla.
Ensimmäistä kertaa uutena vuonna puhunut presidentti ei kohauttanut yleisöään sopimattomilla ilmaisuilla tai näkemyksillä. Henkilökohtaisia kokemuksia tai tarinoita ei puheessa kuultu.
Ketään ei mainittu nimellä, ketään ei ärsytetty. Sillä tyyliin kuuluu, että presidentti ei suoraan kritisoi ketään, puutu painokkaasti vallitsevaan epäkohtaan tai jakele muille ohjeita. Tätä varten käytetään kiertoilmaisuja.
Niinistö lanseerasi politiikan kieleen uusia sanoja, kuten ”oleskeluyhteiskunnan”. Hän piikitteli termillä epäsuorasti vaikkapa sosiaali- tai työttömyysturvan varassa laiskottelevia ihmisiä, joita ei verojen maksu kiinnosta. Näin puhetta voi tulkita.
Tietysti Niinistö myös patisteli hallitusta ja työmarkkinaosapuolia hyviin päätöksiin, jotta Suomi voisi saada ”rohtonsa” talousongelmiinsa.
Mutta jotain jäi sentään kuulijalle mieleen. Vanha kamreeri napautti hyvin tienaavia suomalaisia ajattelemaan, voisiko jostain edusta luopua huonojen aikojen vallitessa.
Kohu syntyi vasta seuraavana päivä. MTV3:n uutiset paljasti, että presidentti on vapaaehtoisesti leikkaamassa palkkiotaan noin viidenneksellä.
Onpa jaloa toimintaa presidentiltä! Niinistö hurmaa nyt kansanjoukot. Kansantaloutta ei presidentinpalkka-alella pelasteta, mutta missään ei ole kielletty presidenttiä harrastamasta populismia.
Palkkalahjoitus palautuu takaisin valtion kirstuun, eikä tunnu sen jälkeen enää missään. Mutta onhan populistipresidenttejä nähty ennenkin. Martti Ahtisaari lahjoitti lamavuosina palkkiokorotuksensa työttömille.
Noiden vuosien jälkeenkin Ahtisaari on ollut monen suomalaisen idoli, kenties myös Niinistön.
Presidentin esimerkki varmasti tarttuu. Työnantajapuolella eleelle on arvatenkin jo skoolattu. Duunarit tuskin hurraavat kokoomuslaisten eleelle, sillä vasta heidän palkkapussiaan rokottamalla voi elinkeinoelämän kunto hetkellisesti kohentua.
Ainakin eduskunnassa kansanedustajat joutunevat seuraamaan presidentin esimerkkiä. Odotamme nyt puhemies Eero Heinäluoman (sd.) liikkeitä asiassa. Monet vanhat kansanedustajat luulivat päässeensä jo eroon Niinistöstä. Luulo taisi osoittautua turhaksi palkka-aletekojen vuoksi.
Vuoden alkutaipaleella on hyvin aikaa päivitellä vaikkapa kansaedustajien työsarkaa. Tiedossahan on, että Suomen kansanedustajille on suotu tavalliseen palkansaajaan verrattuna aivan liian monta lomapäivää – ja vieläpä täydellä palkalla.
Keskellä kuuden viikon mittaista joululomaa petti ainakin kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) hermo. Aika tuli pitkäksi, sillä Eestilä esitti Iisalmen Sanomissa (2.1.) kannattavansa neljän viikon leikkausta vuosittaiseen loma-aikaan. Hän komentaisi kansanedustajat takaisin töihin jo tammikuun puolivälissä. Syysistuntokausi voisi puolestaan alkaa jo elokuun puolivälissä – aivan hallituksen budjettiriihen alla.
Kansanedustajat saavat lomailla vuosittain keskimäärin yhdeksäntoista viikon ajan eli lähes neljä kuukautta. Pituuksia ei ole juuri koskaan vakavasti kyseenalaistettu. Eipä ole ihme, että lomalla pitkästymisen vaara on suuri.
Eduskunnan loma-aikojen hirvittely on kestoaihe. Muutama vuosi sitten kristillisten Bjarne Kallis pamautti, että budjettikäsittelyyn riittää kuukausi koko syksyn sijaan. Keskustelu asiasta ei sittemmin jatkunut.
Kansanedustajilta odotetaan tietysti toiminnallista esimerkkiä. Kohtuullista tietysti olisi, että tuottavuustalkoiden hengessä kansanedustajia lomia leikattaisiin ja kansanedustajat säätäisivät lakeja vieläkin hartaammin.
Lomaleikkuri on hyvä idea, mutta ei riittävä. Lamatalkoiden paras idea taitaa tulla sittenkin Tasavallan presidentiltä.
Kuinka tyytyväinen kansa olisikaan, jos sitä edustava eliittijoukko leikkaisi myös palkkaansa? Ainakin oppositiopuolueiden pitäisi ryhtyä toimeen. Populismille on nyt tarjolla hyvä aihe!
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
