MTK: Luonnonsuojelulain tuomat pienet liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat maanomistajia – "pakkosuojelu" ei saisi lisääntyä

"Ensisijainen vaihtoehto olisi edistää suojelua vapaaehtoisuuteen ja kannusteisiin perustuen", sanoo Mikko Tiirola. Pakkokeinot eivät paranna maanomistajien suhtautumista luonnonsuojeluun. Kuva: Kari Salonen

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola odottaa tarkempaa tietoa ekologisen kompensaation menetelmistä ja korvauksista.

"Jos luontoarvojen tuottamisesta on saatavissa taloudellista hyötyä, maanomistajien kiinnostus voi lisääntyä."

Luonnonsuojelulakia uudistettaessa ekologisesta kompensaatiosta on tehty kokeiluja. Tarkempia tuloksia on luvassa kesällä.

Tiirola pitää tärkeänä, ettei laki velvoita maanomistajaa tunnistamaan uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä.

"Oikeusturvan kannalta on tärkeää, että luonnonsuojelulain nojalla tehtävä suojelu perustuu selkeisiin pykäliin ja viranomaispäätöksiin."

Maanomistajat odottavat, että suojelusta maksetaan täysi korvaus.

"Korvauskynnystä tulee myös alentaa, sillä korvauksen saa vasta kynnyksen ylittyessä. Se miten määritellään merkityksellinen haitta, on hyvin oleellista", Tiirola pohtii.

Luonnonsuojelulaki on ollut tähän saakka melko tehoton uhanalaisten luontotyyppien suojelussa.

Tiirola arvelee, ettei teho parane lisäämällä lain piiriin suunnitelmien mukaisesti uusia luontotyyppejä ja automatisoimalla niiden suojelu. Maanomistajia voi myös huolestuttaa, lisätäänkö listaan ajan mittaan yhä uusia ja uusia luontotyyppejä.

Tiirolan mukaan vapaaehtoinen suojelu on osoittautunut suosituksi keinoksi luontoarvojen turvaamisessa. "Ensisijainen vaihtoehto olisi edistää suojelua vapaaehtoisuuteen ja kannusteisiin perustuen."

"Luonnonsuojelulain nojalla on mahdollista tehdä maanomistajan tahdosta riippumattomia suojelupäätöksiä. Jos ne uudistuksen myötä yleistyvät, uudistuksen tavoitteena oleva luonnonsuojelun hyväksyttävyyden lisääminen tuskin onnistuu", Tiirola pohtii.

Hän toivoo, että jatkossakin pidetään kiinni siitä, että suojelu astuu voimaan viranomaisen rajauspäätöksellä.

Lue myös:

Luonnonsuojelulakiin lisätään uusia luontotyyppejä – maanomistajan ei tarvitse tunnistaa luontoarvoja