Pelisäännöillä tilaa marjanpoiminnalle
Marjasadon korjuu metsissä on hyvällä alulla. Pakastimet täyttyvät maukkaista luonnonantimista. Niillä sopii hyvin korvata tuontihedelmiä.
Kesä nostaa taas puheisiin myös kaupallisen marjanpoiminnan. Huolta kannetaan niin marjamaiden riittävyydestä kuin poimijoiden työoloistakin.
Ala on ollut viime vuodet kasvussa, ja paikoin on nähty yhteentörmäyksiä kotitarvepoimijoiden ja kaupallisen poiminnan välillä. Pahalta mieleltäkään ei ole aina vältytty.
Ulkomaisia poimijoita Suomeen kutsuvat yritykset koettavat helpottaa tilannetta. Useimpia alan yrityksiä edustava Arktiset Aromit ry on laatinut poimijoille thainkieliset ohjeet sopivasta poimintatavasta (MT 15.7.). Valtaosa poimijoista matkustaa Suomeen Thaimaasta.
Kiistatilanteiden välttämiseksi ohjeisiin on saatu monta toimivaa linjausta. Ohjeiden mukaan ammattipoimijat välttävät poimintaa kylien, talojen ja mökkien läheisyydestä. He myös siivoavat jälkensä maastossa eivätkä tuki teitä autoillaan.
Lisäksi poimijoiden autoihin merkitään yritysten puhelinnumero. Näin mahdollisiin häiriöihin ja epäkohtiin voidaan heti puuttua.
Uusilla ohjeilla marjayritykset ottavat aiempaa enemmän vastuuta ammattipoiminnasta ja myös poimijoistaan. Alan kannattaisi oman etunsa nimissä pyrkiä myös ohjeiden kattavaan noudattamiseen, sillä metsämarjayritysten määrä ja kirjo kasvavat koko ajan.
Kaupallisen poiminnan mahdollistavat Suomen poikkeuksellisen laajat jokamiehenoikeudet. Kuka tahansa saa poimia metsästä marjoja ja sieniä niin omiin tarpeisiin kuin myyntiinkin.
Poimittavaa metsissä riittää, mutta myös ammattimaisen poiminnan kannattaa välttää ristiriitoja ja huolehtia maineestaan. Toimivat pelisäännöt ovat tässä välttämätön apu.
Alan kasvu edellyttää, ettei toiminta loukkaa jokamiehenoikeuksien henkeä eikä maanomistajan oikeuksia.
Tänä kesänä Suomeen saapuu ennätysmäärä ulkomaisia marjanpoimijoita. Viisumeita on myönnetty yhteensä noin 4 200.
Poimijoiden työn tuloksena marjayritykset vievät Suomesta mustikkaa ja puolukkaa vuosittain 30 miljoonalla eurolla. Arktisten Aromien toiminnanjohtajan Simo Moision mukaan vienti voisi jopa kaksinkertaistua.
Marjaketju tuo Suomelle vientituloja. Lisäksi se tarjoaa työtä myös monelle suomalaiselle. Aina parempi, jos yhä suurempi osa marjasadosta päätyisi kotimaiseen jalostukseen ja korkean arvonlisän vientikelpoisiksi tuotteiksi.
Poimijat matkustavat Suomeen maapallon toiselta puolelta. He tulevat usein huomattavan köyhistä oloista ja poiminnan ansiosta pystyvät parantamaan merkittävästi omaa ja perheensä elintasoa.
On tärkeää, että poimijoiden oloja Suomessa valvotaan. Vaikka he toimivat käytännössä yrittäjinä, on kutsuvien marjayritysten kyettävä järjestämään kumppaneilleen asiallinen kohtelu ja kelvolliset olot. Vastuu liittyy myös siihen, että Suomeen tulon kustannukset tulevat marjasadosta riippumatta katettua.
Metsämarjojen poiminta on suomalaisilla työn markkinoilla kummallisuus. Se on esimerkki työstä, joka jäisi ilman ulkomaisia tekijöitä tekemättä. Tällaista työtä maassa olisi luultavasti enemmänkin, mutta sen tekeminen kaatuu työmarkkinoiden tiukkaan suojaan.
Puu- ja erityisalojen liitto olisi kiinnostunut myös thaimaalaisten poimijoiden edunvalvonnasta. Vaikka tarkoitus lienee hyvä, marjat valitettavasti jäisivät liiton ehdoilla metsään.
Yrittäjillä on Suomessa lupa tehdä työtään alle minimipalkkojen. Sen tietävät muun muassa kymmenet tuhannet maanviljelijät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
