Färsaarten pieni tuittupää pelastui
Färsaarten hevonen on uhanalainen, pieni mutta voimakas rotu. Kuvassa oikealla islanninhevosen ja norjanvuonohevosen risteytys. Terhi Torikka Kuva: Viestilehtien arkistofärsaaret (MT)
Färsaarten alkuperäinen hevosrotu, färsaartenhevonen oli 1960-luvulla hyvin lähellä sukupuuttoon kuolemista.
”Eräs isäntä tilasi eläinlääkärin ruunaamaan oria, joka paljastui puhtaaksi färsaartenhevoseksi. Onneksi eläinlääkäri kieltäytyi”, hevosia kasvattava Dorthea Joensen kertoo.
Tuolloin oli jäljellä tiettävästi enää kuusi puhdasrotuista färsaartenhevosta. Niitä oli viety paljon Englantiin kaivostyöhön, johon ne pieninä ja vahvoina sopivat hyvin.
Nyt färsaartenhevosia on 62 ja rodun säilyminen näyttää melko valoisalta.
Vuosittaiset varsoitussuunnitelmat ovat toteutuneet ja kanta lähestyy hitaasti 200 hevosen tavoitetta.
Rotu muistuttaa ulkonäöltään islanninhevosta, mutta on pienempi. Säkäkorkeus vaihtelee 118 ja 128 sentin välillä.
”Sen kokoisia kai olivat islanninhevosetkin ennen kuin niiden kokoa alettiin jalostaa”, Joensen sanoo.
Färsaartenhevoset ovat vahvoja ja luonteeltaan Joensenin mukaan ystävällisiä, mutta varsin oikukkaita. Alkuperäishevosilla ratsastavat niiden pienen koon vuoksi enimmäkseen lapset.
Jotkut färsaartenhevosista oppivat islanninhevosille ominaisen askellajin, töltin.
Yhtä onnekkaasti kuin hevoselle, ei käynyt paikalliselle lehmärodulle. Se menetettiin 1960-luvulla, kun siementäminen nykyisillä valtaroduilla yleistyi.
Jäljellä tosin on vielä joitain nautoja, joiden perimästä osan uskotaan olevan alkuperäisrotua. Pieni mahdollisuus myös färsaartennaudan elvyttämiseen siis elää edelleen.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
