Kalaennätykset viime vuonna rikki rytinällä – jättimonni, erikoinen marmoripaksuotsa ja neljä muuta SE-kalaa

Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Arkistokuva. Kuva: Kari Salonen

Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kuusi uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat 15,5 kiloinen monni, 7,150 kiloinen marmoripaksuotsa, 3,684 kiloinen turpa ja 22,7 senttinen teisti sekä kalojen pituuteen perustuvassa uudessa mittasarjassa 59,5 senttinen harjus ja 101 senttinen karppi. Marmoripaksuotsa on uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 84. kalalaji.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kuusi uutta Suomen ennätystä, kertoo Kalatalouden keskusliitto.

Monni saatiin toissa syksynä uudeksi lajiksi Suomen ennätyskalojen listalle. Nyt ennätys pantiin uusiksi rytinällä. Porilaisen kaupallisen kalastajan Benjamin Tillqvistin rysään syyskuun alussa uinut monni painoi hulppeat 15,50 kilogrammaa, ja pituutta pedolla oli 137,5 senttimetriä. Ennätysmonni tulee aikanaan Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.

Marmoripaksuotsa on erikoisimpia Suomesta saatuja kaloja. Loviisalainen kaupallinen kalastaja Mikael Lindholm sai heinäkuun lopulla viestin puhelimeensa lohirysään uineesta suuresta kalasta. Mies lähti innostuneena katsomaan, millainen saalis rysään oli uinut. Kun iso kala oli veneessä, hän ei ollut uskoa silmiään. Kokenut kalastaja ei tunnistanut veneessään olevaa erikoista kalaa.

Alustavien kuvien perusteella kala tunnistettiin hopeapaksuotsaksi, mutta Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Sami Vesala ja Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Janne Granroth määrittivät ulkoisten tuntomerkkien perusteella 7,150 kilon painoisen kalan marmoripaksusotsaksi (Hypophthalmichthys nobilis). Marmoripaksuotsa on alun perin kotoisin Kiinasta. Laji on maailmalla suosittu viljelykala, ja sitä viljellään muun muassa Itä-Euroopassa. Mistä kala on uinut Loviisaan, ei pystytä varmuudella sanomaan. Kala on Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa.

Turpa on ruumiinrakenteeltaan paksu ja roteva särkikala, jota esiintyy Etelä-Suomen virtavesissä. Loviisalaisen kaupallisen kalastajan Ben Henrikssonin Kymijoen Ahvenkosken alla olleeseen lohiverkkoon heinäkuussa uinut turpa painoi 3,684 kiloa. Vanha ennätys parani 50 grammaa.

Teisti on monelle tuntematon pohjalla viihtyvä merikala, joka elää Suomen rannikon vähäsuolaisessa vedessä elinympäristönsä äärirajoilla. Tutkimustyössä tehdyissä koekalastuksissa saadaan aina silloin tällöin kiinnostavia kalalajeja ja joskus ennätyksiä. Turun ammattikorkeakoulun tutkijat saivat Ahvenanmaan Föglössä kesällä 2024 tehdyissä koekalastuksissa verkkoonsa 22,7 senttimetrin mittaisen teistin, joka on uusi Suomen ennätys. Vanha ennätys oli vuotta aiemmin samoilta vesiltä saatu 22,1 sentin mittainen yksilö.

Vapautettavien kalojen mittasarjassa uusia ennätyksiä olivat 59,5 senttimetrin harjus ja 101 senttimetrin karppi. Ennätyskalalautakunta lisäsi kolme vuotta sitten perustettuun sarjaan neljä uutta lajia: merilohen, järvilohen, nieriän ja taimenen.

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 84 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka jäävät kokonsa puolesta lajikohtaisen ilmoitusrajan alapuolelle tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan.

”Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa”, kerrotaan tiedotteessa.

Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin.