Kimmo Tiilikainen myöntää opettaneensa Antti Rinnettä metsitysasiassa: "On huolestuttavaa, jos SDP:n kannat ovat eduskunnan käytävällä käydyn keskustelun varassa"
Se, onko niin sanottu metsityspotentiaali lähempänä 250 000 vai 200 000 hehtaaria, riippuu ministerin mukaan paljon siitä, mitä siihen lasketaan mukaan.
Antti Rinteen kanssa käydyissä keskustelussa metsitettäviksi kohteiksi saattoivat Tiilikaisen mukaan nousta myös käytöstä poistuvat turvesuot ja sähkölinjojen alta maakaapeloinnin myötä vapautuvat maat. Tiilikaisen mukaan on arvioitu, että sähkölinjojen alta maata vapautuu "joitain kymmeniä tuhansia hehtaareita". Kuva: Päivi SivonenSDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen avustaja totesi aiemmin MT:lle, että hänen ehdotuksensa 250 000 peltohehtaarin metsittämisestä on peräisin keskustalaiselta asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta.
Maaseudun Tulevaisuuden tavoittama Kimmo Tiilikainen myöntää, että hän on keskustellut Antti Rinteen kanssa metsitysasioista eduskunnassa viime syksynä, kun "puunkäyttökeskustelu kävi kuumana". Tiilikainen sanoo tuolloin kertoneensa Rinteelle, miten paljon Suomen metsät kasvavat, ja miten paljon niitä käytetään.
"Siinä varmaan hehtaareita käytiin läpi. Olen varmasti sanonut hänelle sellaisen lukeman, että Suomessa on käytöstä poistuneita peltoja noin 150 000 hehtaaria", ministeri sanoo.
150 000 peltohehtaarin lisäksi Tiilikainen nosti tuolloin keskustelussa esiin sen, että on olemassa joitain heikkotuottoisia alueita, joita voisi pystyä metsittämään.
"Siinä lähinnä se kysymyksenasettelu oli, kuinka paljon ylipäänsä metsäpinta-alaa olisi mahdollista lisätä", Tiilikainen tarkentaa.
Aiemmin ministeri Tiilikainen on esittänyt turvepeltojen metsittämistä. Hän korostaa, että tässä ehdotuksessa ajatuksena ei ole niinkään se, että hiilinieluja vahvistettaisiin. Sen sijaan tämän ehdotuksen kantava ajatus on turvemaiden päästöjen vähentäminen. Olennaista onkin Tiilikaisen mukaan se, mitä metsittämisellä haetaan.
"Metsäpinta-alan kasvu sen takia, että siellä saataisiin kasvamaan puuta hirveän paljon enemmän, on aika rajallinen. Kohdentamalla turvepeltoihin kosteikkometsitystä, maatalouden päästöjä pystytään leikkaamaan. Varsinkin jos se tehdään sellaisille lohkoille, jotka eivät ole aktiivisessa tuotannossa, se ei millään tavalla häiritse ruuantuotannon volyymejä", ministeri sanoo.
Erikseen kysyttäessä Tiilikainen sanoo, että Rinteen kanssa keskusteluissa esille nousi noin 200 000 hehtaarin metsittäminen. Ministeri korostaa, että tuo lukema on ylipäätään suurin teoriassa mahdollinen metsitysmäärä.
"Tästä ei aivan tarkkaa lukua ole kaiketi olemassakaan", hän muistuttaa.
Keskustelussa metsitettäviksi kohteiksi saattoivat Tiilikaisen mukaan nousta myös käytöstä poistuvat turvesuot ja sähkölinjojen alta maakaapeloinnin myötä vapautuvat maat. Tiilikaisen mukaan on arvioitu, että sähkölinjojen alta maata vapautuu "joitain kymmeniä tuhansia hehtaareita".
Se, onko niin sanottu metsityspotentiaali lähempänä 250 000 vai 200 000 hehtaaria, riippuu ministerin mukaan paljon siitä, mitä siihen lasketaan mukaan.
"Oleellisempaa kuin se hehtaarimäärä on se, ollaanko valmiita tukemaan sitä metsittämistä", ministeri korostaa.
Tiilikainen sanoo arvostavansa sitä, että Antti Rinne on halunnut käydä metsittämiseen liittyviä keskusteluita. Ministerin mukaan hän keskustelee aiheesta mielellään myös jatkossa.
"Jos SDP haluaa olla näissä kysymyksissä vakavasti otettava, on huolestuttavaa, jos puolueen kannat ovat eduskunnan käytävällä käydyn keskustelun varassa", keskustan ministeri sivaltaa.
Lue lisää:
SDP: Peltoja voitaisiin metsittää 250 000 hehtaaria – seitsemänkertaisesti keskustan esittämä määrä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
