Uuden yhteiskuntamallin aamu
lukijalta
Diplomi-insinööri Jorma Vapaa on lainannut (Forssan Lehti 4.6) kirjoitustani Maaseudun Tulevaisuudessa pohtiessaan kuntien optimaalisten rajojen rakentelua Someron näkökulmasta. Esittelin aihetta myös yleisradiossamme ja muissa maakunnallisissa medioissamme.
Lisäisin Jorma Vapaan kirjoitukseen aineistoa, joka niin ikää liittyy juuri optimaalisten rajojen rakenteluun uuden yhteiskuntamallin tuotteena.
Kuntien itsehallinnon luonteeseen kuuluu erilaisuus. Tämä sama koskee etenkin kyliä ja näiden yhteisöllistä toimintaa.
Näin optimaalisilla alueilla on pyrittävä poistaman keinotekoisia rajoja ja toteuttava paikallista aktiivisuutta, erilaisuutta, sosiaalisen pääoman tuottamia palveluja ja yrittäjyyttä.
Kuntarakenneuudistuksessa on kyse paljon enemmästä kuin vain hallinnollisesta ratkaisusta. Suuri kuntakoko tarjoaa kehittämispotentiaalia, jos paikallisilla toimijoille on motivaatiota rakentaa yhdessä uutta kuntaa. Ilma tätä konkreettista prosessia mallit ovat turhia ja hyödyt jäävät paperille.
Pisimmällä uuden yhteiskuntamallin rakentelu on Britanniassa. Siellä kansalaisille annetaan yhteisöllisen yhteisvastuun kautta voimavaroja, jossa valtiokeskeisyys korvataan paikallisuudella. Tämä ei ole enää utopiaa vaan Britannian malli.
Olen siihen tutustunut ja olemme pohtineet yhdessä tutkijoiden kanssa sen mahdollisuuksia rinnan jo 1970-luvulla Suomessa käynnistettyihin kylätoiminnan malleihimme. Ensimmäinen kokeiluhan käynnistyi Lokan ja Porttipahdan altaiden välissä sijaitsevassa Vuotson kylässä ja myöhemmin se laajeni sieltä yliopistojen tukemana koko maahan. Kylä oli allasevakkoineen ja kantaväestön poromiesten sekä maanviljelijöiden riitojen seurauksena erityisen otollinen kokeilun käynnistämiseen.
Yhdyskuntien ylläpidossa vastuuta on syytä siirtää kehittämisessä ja ylläpidossa yhä enemmän asuinyhteisöille, asukkaille ja Suomessa kylille ja yhdistyksille.
Brittien yhteiskuntamalli (Big Society) käynnistyi jo Laborin hallituskaudella ja tavoitteena on että vain poliisin ylin johto, oikeuslaitos, ulkoinen puolustus ja pakolliset viranomaispalvelut jäävät julkisen sektorin hoitoon. Muut palvelut hoidetaan sosiaalisten markkinoiden ja vapaaehtoisin voimin.
Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vaatii kokonaan uudenlaista julkisen hallinnon kulttuuria.
Julkisten palvelujen tuominen markkinoille omaksuttiin Suomessa ja Pohjoismaissa hyvin nopeasti juuri briteiltä. Avoin neuvottelu kansalaisten ja julkisen hallinnon välillä toteutunee etenkin Suomessa jatkossa jopa muita Pohjoismaita joustavammin.
Meillä on pitkä historiallinen tausta yhdyskuntien omaehtoisesta kehitystyöstä ja markkina-ajattelu ei ole vierasta sekään. Suomi on yhdistysten ja säätiöiden luvattu maa, osuustoiminnallinen liike tuttua sekin.
Ikääntyvä kansakunta omaa valtavan potentiaalin eläkkeelle siirtynyttä osaamista ja on oecd-maiden parhaiten koulutettua, työkykyistä väkeä. Sen aktivointi ei ole ongelmallista ja some -osaaminen kansalasimediana on sekin maailman kärkeä.
Uuden yhteiskuntamallin rakentaminen suosii optimaalisia rakenteita ja se vieroksuu turhaa byrokratiaa ja sellaisia rajoja, jotka palvelevat vain menneen maailman poliittisia virtauksia. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei tunnista vaalipiirirajojamme, joita julkinen sektori on joutunut ylläpitämään.
Oma kokemukseni, josta olen brittien kansa keskustellut, liittyy asiantuntijavaltaan ja sen käyttöön uuden kansalaisyhteiskunnan palvelussa ja juuri kylätoiminnan tutkimusohjelmissamme. Asiantuntijoiden on ryhdyttävä toimimaan uudessa some -yhteisössämme suoraan kansalaisten kanssa edistäen näin uuden yhteiskuntamallin toteutumista ja sen vahvistamista. Monet brittien asiantuntijat pitävät mallia jopa liian varovaisena ja olisivat viemässä sitä jo oman aikamme nuorten edustamaan toimintakulttuuriin.
Matti Luostarinen
fil.tri, val.tri, prof.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
