Emännät taistelivat maatalouslomitukset - samaan aikaan luotiin myös yrittäjien lomaraha

Lomitusjärjestelmä sai alkunsa, kun maatilojen emännät heräsivät vaatimaan kotieläintiloille myös mahdollisuutta vapaapäiviin. Kuva: Sami Karppinen

MTK:n entinen sosiaaliasiamies Heimo Tuomarla ihmettelee vihreiden kansanedustajan Taavi Vartian halua kiistää maatalouslomitusten tarpeellisuus.

”Onko 26 päivän loma edes paljon?” Tuomarla kysyy.

Viljelijät saavat nykyisin vuodessa 26 vapaapäivää. Palkansaajilla vapaita on keskimäärin 150 päivää, työpäiviä heillä on siis runsaat 200 vuodessa.

Karjatilallinen hoitaa eläimiä seitsemän päivää viikossa. Palkansaaja lomailee kesällä ja talvella. Lauantait ja sunnuntait ovat useimmille vapaapäiviä.

Vihreiden sisällä markkinaliberaalit haluavat lopettaa maatalouslomitukset. Erävihreät ja myös puolueen johto puolustavat niitä.

”Maatalouslomitus on olennainen osa maatalousväestön sosiaaliturvaa ja jaksamista”, muistuttaa Heimo Tuomarla.

Hänen mielestään voidaan yhtä hyvin vaatia, että yritykset kustantavat päivähoidon työntekijöittensä lapsille.

Palkansaajat siirtyivät vuonna 1968 viisipäiväisen työviikon, mikä herätti viljelijöitä toimimaan.

Kun Tuomarla aloitti MTK:n ensimmäisenä sosiaaliasiamiehenä vuoden 1969 alusta, lomitusjärjestelmä oli ensimmäisiä töitä.

”Se oli suurin urakka, mihin palkkatöissä jouduin”, Tuomarla muistelee nyt eläkeläisenä.

Hän kuvaa lomituksia emäntien voimannäytöksi. MTK:n valtuuskunta istui kaksi päivää ja yön, ennen kuin lomituksista päästiin sopuun.

”Kotiin ei ole tulemista ennen kuin lomituksista on mustaa valkoisella”, emännät evästivät isäntiä.

Maatalousyrittäjien lomaoikeus kirjoitettiin lakiin vuoden 1974 huhtikuusta alkaen. Rahoituksesta ei kirjattu mitään. Lomapäiviä sai aluksi vain muutaman - sen mukaan, mihin budjettirahat riittivät.

Pienyrittäjät osallistuivat lomitusjärjestelmän valmisteluun. He valitsivat lomarahan, jolla oli myös MTK:ssa laajaa kannatusta.

Pienyrittäjien lomaraha eli vain kymmenen vuotta. Kysyntä oli vähäistä, mutta järjestelmän ylläpito maksoi.

Maataloustuottajat ja valtio maksoivat puoliksi lomitusjärjestelmän kustannukset. Ne vähennettiin maataloustuotteiden hinnoista kansallisen maatalouspolitiikan aikana.

Maatalouslomitukset maksavat tänä vuonna 180 miljoonaa euroa. Etuuksia karsittiin vuodenvaihteesta. Järjestelmä työllistää maaseudulla silti 4 000 henkilöä.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan johtaja Antti Huhtamäki pitää selvänä, että ilman lomia viljelijät joutuisivat työkyvyttömyyseläkkeelle nykyistä aiemmin.

”Nämä kustannukset lisääntyisivät. Niiden suuruutta on vaikea arvioida.”

Lue lisää aiheesta:

Kaavilaiselle tuottajalle lomitus on ainoa mahdollisuus lepoon.

Taavi Vartia lupasi vierailla vihreisiin kuuluvan kotieläintuottajan luona.