Raiheinä nappaa typen talteen
Hankevetäjä Sari Hiltunen ja viljelijä Timo Niemelä paljastavat aluskasvin ohran alta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoJUUPAJOKI (MT)
Vaalenevasta ohrakasvustosta nousee siellä täällä raiheinän tähkiä. Peltoon on kylvetty aluskasviksi samaan aikaan ohran kanssa yksivuotista italianraiheinää sekä valkoapilaa. Osassa peltoa kasvaa vain ohra. Aluskasvillisen ja pelkän ohran rajaa ei silmämääräisesti erota.
”Tavoitteena on, että ohrasadossa ei näkyisi eroa, kasvoi siinä aluskasvi tai ei”, hankevetäjä Sari Hiltunen Pro Agria Pirkanmaasta kertoo. Yhdeksän metrin levyiset aluskasvikaistat viljelijä Timo Niemelän pellolla ovat osa Pro Agrian Ympäristö kompassi -hankkeen havaintokoetoimintaa.
Raiheinän todellinen työ alkaa vasta ohran puinnin jälkeen. Silloin sen olisi tarkoitus ottaa mineraalityppi kiinni ja peittää pellon pinta. ”Mitä pidempään raiheinä kasvaa syksyllä, sen parempi”, Hiltunen lisää.
Ohran alla kasvava raiheinä toimii kerääjäkasvina. Sen tarkoitus on estää ravinteiden huuhtoutumista järvenrantalohkoilta vesistöön.
Toistuva aluskasvin käyttö tuo maahan myös eloperäistä ainesta. Se lisää maan eliöiden määrää ja parantaa sitä kautta maan rakennetta. Kerääjäkasvi myös vähentää eroosiota ja pellon pinnan liettymistä.
Valkoapilaa on tässä kasvustossa niin vähän, ettei sillä ole käytännössä merkitystä typensitojana, Hiltunen arvioi.
”Aluskasvit tuovat monipuolisuutta sellaisen kasvinviljelytilan viljelykiertoon, jolla ei ole varaa nurmivuosiin.”
Kerääjäkasvi toimii parhaiten, kun viljelykasvi korjataan aikaisin. ”Silloin raiheinä kasvaa reheväksi syksyllä ja siitä voi kotieläintilalla korjata jopa säilörehusadon.”
Jos aluskasvia on liikaa viljan seassa, kahden kasvin kilpailu ravinteista ja valosta on liian voimakasta. ”Tarkoitus on, että aluskasvi ei rajoita viljelykasvin satoa.”
Aluskasvipelto tulisi muokata syksyllä tarpeeksi myöhään, Hiltunen ohjeistaa. ”Pitäisi olla niin kylmä, ettei kasvuston typpi enää vapautuisi liukoiseen muotoon.”
Syksyn muokkauksesta Niemelällä ei vielä ole täyttä varmuutta. ”Osa pelloista kynnetään tai lautasmuokataan, osa jää ehkä kasvipeitteiseksi talven yli.”
Puinnin jälkeen on tarkoitus vielä kylvää raiheinäkaistale niihin osiin peltoa, joissa sitä ei nyt kasva. ”Sillä haluamme katsoa, kuinka hyvin raiheinä ehtii syksyllä kasvaa.”
Koekaistoilta on tarkoitus tehdä syksyllä vielä typpianalyysit ainakin maasta, Hiltunen suunnittelee. ”Typpianalyysistä nähdään, onko raiheina onnistunut sitomaan maasta typpeä.”
Myös aluskasvillisen ja pelkän ohran satoero on tarkoitus määrittää.
Kerääjäkasvien viljely on tällä hetkellä yksi ympäristötuen lisätoimenpiteistä. Hiltunen kertoo, ettei moni viljelijä ole sitä kuitenkaan valinnut. Aluskasvit ovat todennäköisesti jollain tavalla mukana seuraavallakin tukikaudella. ”Toivottavasti niin suurella kannustimella, että se houkuttaisi viljelijöitä.”
Niemelän kaksi ohralohkoa ovat ensimmäiset, jotka ovat Pro Agria Pirkanmaan aluskasvikokeilussa mukana. Ensi kesänä on tarkoitus laajentaa koetoimintaa muillekin alueen pelloille.
Ympäristö kompassi -hanke järjestää syksyllä puintien jälkeen vielä pellonpiennarpäivän viljelijöille Niemelän lohkoilla. ”Silloin vihreät raiheinäkaistat pitäisi erottaa hyvin.”
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
