Lukeminen antaa someiluunvirkistävää vastapainoa
Lukemisesta voisi vallan hyvin syntyä samantapainen ”hitaan lukemisen” liikehdintä, joka ruoka-alalla on jo koettu slow foodina, Kirjan vuosi 2015 ry:n toiminnanjohtaja Laura Karlsson sanoo.
Karlsson haluaa kannustaa ihmisiä palaamaan sosiaalisen median (some) kiihkeätempoisesta virrasta takaisin lukemisen pariin.
Sosiaalisessa mediassa, tietokoneella ja älypuhelimen äärellä kuluu päivän mittaan runsaasti aikaa, jonka voisi hyvin käyttää lukemiseen.
Rauhallisen elämän etsiminen on saanut ihmiset hakeutumaan esimerkiksi retriitteihin, Karlsson huomauttaa.
Kirjan lukemiseen liittyvää vaivannäköä ei kannata hänen mielestään pelätä.
”Vaikka kirjan lukisi nopeasti, se on hitaampi kuin moni muu media. On tavattoman palkitsevaa syventyä kirjaan ja mennä sisään sen maailmaan. Pitkä teksti ravitsee ihan toisella tavalla”, Karlsson sanoo.
Kirja on paljon muutakin kuin klassikoita. Myös lukemista kannattaa arvottaa monesta näkökulmasta.
”Kun puhutaan lukemisesta ja kirjallisuudesta, kovin usein puhutaan kaunokirjallisuudesta ja siinäkin vain jostain osa-alueesta. Kun oikeasti miettii, moponkorjausoppaat, keittokirjat, matkaoppaat ja harrastekirjat ovat kaikki lukemista”, Karlsson huomauttaa.
Hän kannustaa myös miettimään, mitä lause ”mä en lue” tarkoittaa. ”Tarkoittaako se sitä, että sanoja ei lue Dostojevskia tai Volter Kilpeä?”
Karlsson myöntää, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät lue eivätkä koe sitä omakseen. On kuitenkin paljon myös heitä, joilta lukeminen on vain jäänyt.
”Kirja on vähän hiljainen, se ei pidä itsestään melua.”
Lukeminen on somesta huolimatta edelleen yksi suomalaisten suosikkiharrastuksista. ”Aika paljon ihmiset näyttävät lukevan esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa.”
Viime kesänä tehdyn tutkimuksen mukaan 33 prosenttia suomalaisista kertoi lukevansa kaunokirjallisuutta päivittäin.
”Kun siihen lisää vielä tietokirjat, oppikirjat ja kaikki muut, lukeminen on melkoisen yleistä”, Karlsson sanoo.
Trenditutkimuksesta näkyi myös, että lukeminen oli edelleen naisten suosituin harrastus. Miehillä se sijoittui noin kahdeksanneksi.
”Suomalaiset miehethän ovat maailman toiseksi ahkerimpia lukijoita, heti virolaismiesten jälkeen”, Karlsson huomauttaa.
Lukemisharrastuksen löytäminen edellyttää kannustusta, suosittelijoita ja esikuvia.
”Lukeminen on maailmalla nousussa. Esimerkiksi Facebookin perustaja Mark Zuckerberg viettää nyt kirjan vuotta”, Karlsson kertoo.
”Maailmalla on kirjapubeja, joista saa sekä kirjoja että olutta. Ja nettiin on syntynyt Booktubers-yhteisö vähän Youtuben tapaan.”
Tärkeätä on saada innostus lukemiseen heräämään.
”Myönteisen lukemisen malleja nuorille ovat antaneet esimerkiksi Paleface ja Elastinen, jotka ovat kertoneet lukemisestaan. Iso H näyttää ottaneen Kirjan vuoden lukuhaasteen vastaan ja raportoi sen sujumisesta Instagramissa kuvin.”
”Myös Lukuinto-hanke kannustaa. Jopa valmentajat lukevat bussissa nuorten kanssa pelimatkoilla. Parasta on, jos joku nuori on lukenut kirjan ja suosittelee sitä muille.”
Sarjakuvien Karlsson näkee toimivan eräänlaisena porttina lukemiseen. ”Kun ihminen lukee sarjakuvia, hänet saadaan harrastukseen sisälle ja sitten tulee kovempaa tavaraa.”
Karlsson lohduttaa suomalaisten lukutaidon heikentymisestä huolestuneita. ”Suomessa on edelleen hyvä tilanne. Kirja on olemassa ja se on hyvin olennainen osa yhteiskuntaamme.”
Kirjan vuoden nettisivuille on luotu tapahtumakalenteri. Sinne jokainen voi liittää kirja- ja lukuaiheisia tapahtumia.
”Lokakuun jälkeen mukaan on ilmoitettu noin 300 tapahtumaa eri puolilta Suomea. On kaikkea laidasta laitaan isoista messutapahtumista yksittäisiin lukupiireihin”, Karlsson mainitsee.
Kun tapahtumat ovat yhdessä kalenterissa, se palvelee monia toimijoita, jotka voivat yhdistää voimiaan ja saada synergiaa.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla paikallinen muistiyhdistys, hoivakodit ja kirjastot ovat pistäneet pystyyn Lahjoita lukuhetki -kampanjan.
”Yksittäiset ihmiset voivat ilmoittautua 15 minuuttia kestävän lukuhetken lahjoittajiksi. Sitten heidät koordinoidaan paikallisiin vanhainkoteihin ja sairaaloihin lukemaan vanhuksille ja muistisairaille. Toimintamalli on kirjattu ja sen voi monistaa muualla käytettäväksi”, Karlsson kertoo.
Vaikka kirjojen myynti väheni aiemmasta huomattavasti viime vuonna, Karlsson uskoo, ettei kirja mihinkään katoa. ”Ainahan on ollut aaltoliikettä.”
”Kirja on monimuotoinen. Kirjan vuottakin viettävät myös sähkö- ja äänikirjat.”
Karlsson on havainnut, että kirjaa pidetään eräällä lailla itsestäänselvyytenä. Ei osata hahmottaa, miten monipuolisesti kirja nivoutuu jokapäiväiseen elämään, musiikista Muumi-mukeihin.
”Kirjan vuoden ideoinut kirjailija Laila Hirvisaari on sanonut: annetaan kirjalle se arvo, joka sille kuuluu. Tehdään se yhdessä näkyväksi”, Karlsson kannustaa.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
