Alle viidesosa suomalaisista uskoo Suomen olevan hiilineutraali 2035 – hallituspuolueita äänestäneiden tuki ei juuri suurempi
Uskon puute voi heijastella turhautumista hallituksen päätösten puutteeseen.
Kuva: Jukka PasonenKaikista suomalaisista 18 prosenttia uskoo Suomen saavuttavan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, selviää MT:n teettämästä kyselystä. 63 prosenttia ei tavoitteeseen usko.
Hallituspuolueita tukevista suomalaisista tavoitteeseen uskoo alle kolmasosa.
Vihervasemmistossa uskoa on eniten. Sosiaalidemokraatteja äänestävistä 34 prosenttia ja vihreitä äänestävistä 32 prosenttia uskoo tavoitteeseen. Keskustaa äänestävistä samoilla linjoilla on alle neljännes.
Oppositiossa uskoa on hyvin vähän. Perussuomalaisia äänestävistä viisi prosenttia uskoo tavoitteeseen ja 81 prosenttia on sitä mieltä, ettei tavoitteeseen päästä.
Kokoomusta äänestävillä vastaavat prosentit ovat 12 ja 74.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on hieman yllättynyt tuloksista.
”Olisin odottanut suurempaa uskoa. Suomen tavoitteet ovat täysin realistisia. Voitaisiin vähentää enemmänkin.”
Hän arvelee vastausten heijastavan turhautumista.
”Sitä, että hallituksesta ei ole tullut konkreettisia toimia. Hallitus ei ole toistaiseksi vielä ollut kypsä tekemään päätöksiä.”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan hallituksen tehtävä on nyt näyttää, että tavoitteiden eteen tehdään työtä.
”Tämä kirittää meitä, että saadaan päätöksiä tehtyä. Muista kyselyistä tiedetään, että suomalaiset tukevat vahvaa ilmastopolitiikkaa.”
Asuinpaikalla ei ole uskolle juuri merkitystä. Maaseutumaisissa kunnissa ja pääkaupunkiseudulla asuvista noin 60 prosenttia ei usko ilmastotavoitteeseen.
Alle 30-vuotiaista hieman useampi, lähes neljännes, uskoo tavoitteeseen.
Sen sijaan 45–54-vuotiaista vajaa 12 prosenttia uskoo ja 70 prosenttia ei usko.
Opiskelijoiden ja johtavassa asemassa olevien usko on vahvempi kuin työntekijöiden tai yrittäjien. Korkein usko, 31 prosenttia, on opiskelijoilla.
Alle 20 000 euroa tienaavista neljännes uskoo tavoitteisiin. Muissa tuloluokissa viidesosa tai sen alle.
Ollikainen arvelee, että eniten suomalaisten näkemykset heittelevät liikenteen päästövähennyksissä. Niiden vähentämiseen pitää olla hyvä suunnitelma.
”Liikenne on iso remontti. Ei pidä kuvitellakaan, että se tehtäisiin hetkessä.”
Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vähennystarve on kahdeksan miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa.
Muita tavoitteita Ollikainen pitää helpompina.
”Esimerkiksi omakotitalojen öljylämmityksestä luopuminen on helppoa ilman radikaaleja kustannuksia.”
Kivihiilestä ja turpeesta pitäisi vähentää yhteensä 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Ollikainen ei pidä turpeesta luopumista poliittisesti mahdottomana.
”Siitä olisi voitu tehdä päätös aikaisemmin, mutta on joku syy, miksi sitä ei ole tehty.”
EU:n reilun muutoksen rahasto voi lähitulevaisuudessa lisätä mahdollisuuksia luopua turpeesta.
”Suomelle on jyvitetty hyvin tukea esimerkiksi juuri siksi, että turve on energiapaletissa merkittävä osa, josta pitää päästä eroon. Jos saadaan lisärahoitusta, olisi hyvä paikka sitä hyödyntää”, Mikkonen sanoo.
Suomen osuudeksi on arvioitu noin 165 miljoonaa euroa.
MT:n kyselyn toteutti TNS Kantar Agri ja siihen vastasi helmikuun alussa 1 111 suomalaista. Tulosten virhemarginaali koko kansan vastausten osalta on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa tulos on suuntaa-antava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
