Tuottajia piinaava byrokratiahirvittää psykologi Pirkko Lahtea
Pirkko Lahti ei ole malttanut lopettaa kaikkea työntekoa, vaikka hän jäi eläkkeelle Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajan tehtävistä reilut kahdeksan vuotta sitten.
”Käyn kyllä muille kertomassa, miten työstä siirrytään eläkkeelle”, Lahti sanoo itselleen naureskellen.
Maanviljelijän arki on tullut tutuksi kuluneen neljän vuoden aikana. Arvostettu psykologi on luennoinut ympäri maata ammattikunnan työhyvinvointia luotaavissa tilaisuuksissa. Nokakkain hän on keskustellut yli kahdensadan maanviljelijän kanssa.
Luentojen ja työnohjauksen ohella hänellä on vielä terapiavastaanotto, jossa asiakkaina on ollut maanviljelijöitäkin.
”Voit kuvitella, miten paljon opin joka päivä jotain uutta. Välillä kun aloitan kahdeksalta ja tulen kotiin illalla kahdeksalta, mietin, onko tämä sitä eläkeläisen elämää.”
Luottamustehtäviä Lahti on onnistunut karsimaan radikaalisti. Harvoihin jäljelle jääneisiin kuuluu Maaseudun tukihenkilöverkoston ohjausryhmä, jossa hän on toiminut puheenjohtajana viime elokuusta alkaen.
Tehtävä ei putkahtanut pystymetsästä. Lahti oli aikoinaan perustamassa tukihenkilöverkostoa pian sen jälkeen kun Suomi liittyi EU:hun. Tarve paljastui, kun Mielenterveysseuran valtakunnalliseen puhelimeen alkoi tulla paljon maanviljelijöiden soittoja.
”Siinä vaiheessa mietin, että jotain pitää tehdä.”
Lahti kumppaneineen kävi MTK:n silloisen puheenjohtajan Esa Härmälän juttusilla.
”Härmälä hyväksyi asian ja näin alettiin rakentaa maaseudun tukihenkilöverkostoa.”
Ennen kuin Lahti sanoo sanaakaan maatalousyrittäjien kipupisteistä, hän hämmästelee koulutustasoa.
”Maatalousyrittäjät ovat huippuhyvin koulutettuja. Monella on tutkinnon päälle suoritettuna kymmeniä kursseja, joita ei huomata itse arvostaa. En usko, että muilla yrittäjillä on välttämättä näin hienoa koulutusta.”
Yleiskuva työhyvinvoinnista ei ole Lahden mukaan sen mustempi kuin muillakaan toimialoilla.
”Ongelmat ovat samantyyppisiä kuin muillakin eikä ongelmia ole enempää kuin muilla. Enemmän on tapaturmia.”
Lahti on yhdessä yrittäjien kanssa pohtinut keinoja toimia erilaisissa kriisitilanteissa. Miten suuret lainat vaikuttavat jaksamiseen ja miten toimia silloin, kun kumppani putoaa rinnalta pois.
Kun ihminen on liian uupunut, hän ei välttämättä enää kykene pyytämään apua. Siksi Lahti kannustaa tilalla työasioissa käyviä henkilöitä, kuten neuvojia ja eläinlääkäreitä, tarjoamaan apua nykyistä aktiivisemmin.
”Jos hyvin uupuneelle yrittäjälle työnnetään esite käteen ja sanotaan, että katso sieltä, mitään ei välttämättä tapahdu. Jos emäntä on ihan loppu tai isäntä hyvin masentunut, voisi ehdottaa, että menisitkö juttelemaan työterveyshuoltoon, varataanko yhdessä aika.”
Maaseudun tukihenkilöt ovat puhelimen päässä käytettävissä, kun tulee tarve puhua ongelmista.
”Puhumalla saa vähän polun päätä auki, mihin suuntaan pitäisi mennä. Siksi puhuminen on tärkeää.”
Lahti on tavannut paljon maanviljelijöitä, jotka eivät koe olevansa yrittäjiä.
”He sanovat, että meillä on vain 20 lehmää.”
Tällainen vähättely on Lahden mielestä surullista. Se vie pohjaa maanviljelijän identiteetiltä, oman ammatin kunnioittamiselta.
”He ovat usein vähän vanhempia ihmisiä, jotka saattavat kahden kesken tunnustaa olevansa onnellisia. Lainaa ei ole ja toimeentulo on heidän mielestään kohtuullinen. Eikös se ole aika hieno tilanne?”
Maataloutta sääntelevä byrokratia on psykologin silmin suorastaan painajaismaista.
Lahti ottaa esimerkiksi pinta-alavalvonnan, jossa lohkon koko voi satelliittikuvissa olla joka vuosi eri kokoinen.
”Iltahommina täytetään semmoinen määrä lomakkeita, että itse olisin kuristumassa niiden kanssa. Kaikki pitää tehdä määräaikaan mennessä ja jos et tee, siitä rangaistaan.”
Yhtä rankkaa pykäläviidakkoa ei ole Lahden käsityksen mukaan muilla yrittäjillä. Säännöksiä on paljon myös päivittäistavarakaupassa, mutta kauppias ei ole taloudellisesti yhtä riippuvainen EU:n päätöksistä kuin maatalousyrittäjä.
Maaseudulta kotoisin oleva Lahti on huolissaan maatalouden tulevaisuudesta. Paljon puhuttu lähiruoka kiinnostaa etenkin gurmeeravintoloita, mutta ne elättävät vain pienen osan viljelijöistä.
Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi tuottaa Euroopan puhtainta ruokaa. Lahti pelkää, että merkittävä valtti hukataan.
MTK:n pitäisi hänen mielestään seistä turuilla ja toreilla kertomassa kuluttajille tutkimuksen tuloksista.
”Kysymys kuuluu, kuinka pitkälle Keski- ja Etelä-Euroopan maat ajavat alas meidän maatalouttamme.”
Yrittämisen riskit kasvavat, kun ruokaa tuotetaan entistä isommilla tiloilla.
Moni yrittää pärjätä omillaan jopa silloin kun apu olisi tarpeen.
Pirkko Lahti muistuttaa, ettei avun pyytämisessä ole mitään hävettävää.
”Ihminen, joka hakee apua kriisitilanteessa, ei ole huonossa kunnossa. Huonossa kunnossa on se, joka ei osaa pyytää apua.”
TARJA HALLA
Maatalousyrittäjät ovat huippuhyvin
koulutettuja.
Monella on
tutkinnon päälle suoritettuna
kymmeniä kursseja, joita ei huomata
itse arvostaa.«
Jos hyvin
uupuneelle yrittäjälle
työnnetään esite käteen ja sanotaan, että katso sieltä,
mitään ei
välttämättä
tapahdu.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
