PTT:N TALOUSTUTKA Jakomielitalous
Kuluttaja on hämmentynyt. Kun vienti ei vedä, talouden asiantuntijat heittävät viestikapulaa kotitalouksille, että pitäkäähän yllä kotimaista kysyntää. Samaan hengenvetoon ekonomisti muistuttaa, miten tärkeää epävarmoina aikoina on säästää ja varautua taloudellisiin yllätyksiin. Muistakaa silti kuluttaessanne, että velkaantuminen on saatava kuriin.
Valtiokin säästää. Moni vero nousi vuodenvaihteessa, mikä ei jäänyt kuluttajalta huomaamatta, koska säästäminen on välttämättömien menojen jälkeen entistä vaikeampaa. Yritykset säästävät kilpailukyvyn nimissä. Säästö napataan kuluttajan palkkapussista.
Mitä enemmän pelotellaan ostovoiman ja palkkojen alennuksilla, sitä useampaa tavallista kaduntallaajaa alkaa houkutella ajatus työtahdin leppoistamisesta. Leppoistajasta nollakasvu on mainio asia. Tarjoaahan se samalla ratkaisua kestävään kehitykseen.
Ekonomisti kauhistuu. Tuottavuutta ja kilpailukykyä tulee vaalia pitkäjänteisesti, ja se vaatii investointeja. Kadut kuluvat ja uutta pitäisi rakentaa. Pelkästään nykyisen yhteiskunnan säilyttämiseksi tarvitaan plusmerkkistä kasvua. Investointien rahoittamiseksi ei ole varaa hukata työvuosia.
Monessa talouden ilmiössä vaikuttaisi vallitsevan epäsuhta yksilön ja yleisen hyödyn välillä. Ankeista talouspuheista saa käsityksen, että talouskasvu tarkoittaa luopumista. Kuluttaja tavoittelee mahdollisimman suurta hyötyä tässä ja nyt. Nykyhetken kulutustasosta tinkiminen epämääräiseltä tuntuvan yleisen talouskasvun takia keljuttaa.
Vielä vaikeampaa likinäköisen kuluttajan on nähdä, mitä hyötyä on muiden maiden tukemisesta. Tarvittaisiin jo syvempää ymmärrystä globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikasta.
Etäältä vaikuttava kansantalous rakentuu kuitenkin yksilöiden summasta. Yksilöt tekevät töitä yrityksissä. Yritykset käyvät kauppaa maailmalla. Taloutemme vakaus vahvistuu tai horjuu maailmalta kulkevan mutkan kautta. Ongelmat rahoitusjärjestelmässä voimistavat talouden häiriöitä, ja kansainvälinen tehokas rahoitusjärjestelmä on tehokas myös häiriöiden levittäjänä. Emme voi valita olevamme mukana hyvissä asioissa ja vetäytyä vastuusta huonoina aikoina.
Syyt jakomieliseen suhdannekuvaan alkavat valjeta. Talouden eri osa-alueilla elpyminen on käynnistynyt epätahdissa. Saamme jännittää tilastojulkistuksia lottoarvonnan lailla, mihin suuntaan tuoreet kuvaajat sojottavat. Näkemykset kriisinratkaisukeinosta ovat yhtä monenkirjavia. Yksi elvyttäisi, toinen kiristäisi, käpertyäkö kotiinpäin vai olla avoin maailmalle.
Sitten on horisonttiselitys. Ekonomisti toimii virkansa puolesta uhkakuvien maalarina: mitä tapahtuu pitkällä ajalla, jos ei havahduta tänään. Ei ekonomistikaan halua aina olla ankea.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
