Kouluruuan alkuperä jää usein pimentoon
Suomessa ei käydä keskustelua kouluruuan alkuperästä. Kuntien tarjoamasta ruuasta noin kaksi kolmasosaa on kotimaista.
MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemen mielestä asiasta pitäisi keskustella, jotta kotimaisen ruuan arvostus nousisi.
”Suomeen alkoi tulla enemmän ulkomaista ruokaa vasta 1990-luvulla. Ehkä ihmiset eivät ole vielä oppineet kyseenalaistamaan ruuan alkuperää”, Syväniemi pohtii.
Tavallista on, ettei ruuan alkuperää kerrota kuntien tai koulujen ruokaloissa.
Pellon kunnan ravitsemispäällikkö Sari Jurva kertoo, että kouluissa käytetään niin paljon kotimaisia raaka-aineita kuin mahdollista. Kuitenkaan tieto ei ole esillä, eivätkä vanhemmat sitä kysele.
Kouluruuan alkuperästä vastaavat kunnat, ja heille Syväniemi heittääkin pallon.
”Kunnissa tulkitaan kilpailulainsäädäntöä liian tiukasti, ja päätökset tehdään vain hinta edellä.”
Myös Suomen Vanhempainliitto kannattaa kouluruuan alkuperän avaamista.
”Jotta kouluruuan arvostus säilyisi, sitä ei saa tarjota itsestäänselvyytenä”, järjestön toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila sanoo.
Sivu 5
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
