Heinäkuu oli sateinen ja viileä
Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan osissa maata satoi heinäkuussa jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan etenkin Pohjanmaalla maaperä on hyvin märkää, ja sateet näkyvät senkin vuoksi vesistöissä nopeasti.
Oulujoen vesistöalueella on satanut tänä vuonna ennätyksellisesti, ja esimerkiksi Merikoskella keskivirtaama oli heinäkuussa 453 kuutiometriä sekunnissa. Se on peräti 263 prosenttia ajankohdan tavanomaiseen virtaamaan verrattuna. Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen kertoo, että lukema on suurin sataan vuoteen.
Sademäärässä oli Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla heinäkuussa suuria eroja.
Suurimmat sademäärät mitattiin Ahvenanmaalla, länsirannikolla ja Kainuussa, joissa satoi jopa lähes kaksin verroin tavanomaiseen nähden.
Vähiten vettä kertyi Perämeren rannikolla ja pohjoisimmassa Lapissa, jossa jäätiin noin puoleen tavanomaisesta sademäärästä.
Havaintoasemista sateisin oli Suomussalmen Pesiö, missä sadetta kertyi 160,9 millimetriä. Vähiten, 26,4 millimetriä, satoi Utsjoen Kevolla.
Suurin vuorokautinen sademäärä, 70,4 millimetriä, mitattiin Uudenkaupungin Nervanderinpuistossa 7. heinäkuuta.
Salamoita paikannettiin heinäkuussa ennätyksellisen vähän, yhteensä runsaat 10 000, mikä on tilastojen alhaisin lukumäärä.
Aikaisempi ennätys mitattiin vuonna 1968, jolloin heinäkuussa esiintyi 10 500 salamaa. Keskimäärin heinäkuun maasalamamäärä on noin 60 000.
Yli tuhannen salamaniskun ukkospäiviä on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut koko vuonna vain neljä.
Vaikka salamointi on ollut vähäistä, heikompia ukkosia on esiintynyt lähes koko maan alueella.
Heinäkuussa Suomi kuului kesäkuun tapaan pääasiassa matalapaineen alueeseen. Se piti sään epävakaisena ja viileänä lähes koko kuukauden ajan, kertoo Ilmatieteen laitos.
Kuukauden keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon.
Maan eteläosassa keskilämpötila oli runsaat 15 astetta, Pohjois-Lapissa vajaat 11 astetta.
Maan itä- ja pohjoisosassa näin viileä heinäkuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Kainuussa ja Itä-Lapissa heinäkuu on yhtä viileä keskimäärin kerran 30 vuodessa.
Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 6. päivänä.
Heinäkuun alussa etelästä virtasi ohimenevästi hyvin lämmintä ilmaa maan etelä- ja keskiosaan.
Kuukauden korkein lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 3. päivänä.
Hellepäiviä oli heinäkuussa kolme, ja koko kesän aikana niitä on kertynyt kaikkiaan vain neljä, mikä on toiseksi vähiten vuodesta 1959 alkaen.
Vähemmän hellepäiviä on ollut ainoastaan vuonna 1962, jolloin niitä oli koko kesän aikana kolme.
Maikki Kulmala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
